Soveltuvatko käytöstä poistuvat turvetuotantoalueet tulvavesien pidättämiseen?

Kyrönjoen ja Lapuanjoen valuma-alueilla aloitetaan tänä kesänä tulvavesien pidättämiseen sopivien käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden kartoitus. Kartoitustyössä selvitetään turvetuotantoalueiden soveltuvuutta kosteikoiksi, joiden avulla voidaan pidättää tulvavesiä ja vähentää jokilaaksojen tulvariskiä.

Kyrön- ja Lapuanjoen valuma-alueella on runsaasti vanhoja turvetuotantoalueita ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut yli 2 000 hehtaaria. Käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden tulvasuojelullinen hyöty perustuu mahdollisuuteen varastoida vettä valuma-alueilla ja näin tasoittaa virtaushuippuja koko jokilaaksossa. Tulvavesien pidättäminen valuma-alueella on sekä vesienhoidon että tulvariskien hallinnan kannalta hyvä ratkaisu. Kosteikot ja tulvaniityt ja -metsät toimivat parhaimmillaan myös monimuotoisina elinympäristöinä ja lisäävät kuivan kauden virtaamia.

Kartoitustyötä koordinoi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja rahoituksesta vastaavat Kyrönjokirahasto, Lapuanjokirahasto sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Kartoitustyön tekevät harjoittelijat Helmi Seppälä ja Tilda Rantataro.

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä on yksi Kyrön- ja Lapuanjoella tulvariskien hallintaan esitettävistä toimenpiteistä. Pitkäntähtäyksen tavoitteena on saada turvetuotantoon, metsätalouteen ja maatalouteen veden pidätysalueita Kyrönjoella 800 hehtaaria ja Lapuanjoella 400 hehtaaria. Ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmiksi tulevat kuultaviksi lokakuussa 2014, jolloin kaikki asiasta kiinnostuneet voivat kommentoida niitä.