Uudet suositukset rakentamiskorkeuksiksi julkaistu
SYKEn, Ilmatieteen laitoksen, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä laatimassa oppaassa annetaan suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi. Edellisen kerran suositukset päivitettiin vuonna 1999.
Oppaan tavoitteena on vähentää tulvista sekä maansortumista ja -vyörymistä rakennuksille aiheutuvia vahinkoja. Nämä ilmastonmuutoksen edetessä lisääntyvät riskit tulee huomioida riittävästi kaavoituksessa ja rakentamisessa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Itämerellä merenpinnan nousun arvioidaan jäävän hieman maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle, ja samanaikaisesti maankohoaminen lieventää merenpinnan nousun vaikutuksia. Sisävesillä ilmastonmuutoksen vaikutus riippuu tarkasteltavan vesistön ominaisuuksista.
Suomenlahdella merenpinnan nousu olisi Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan noin 30 cm vuoteen 2100 mennessä. Pohjanlahdella maankohoaminen riittänee kumoamaan merenpinnan nousun vielä vuoteen 2100 saakka. Korkeimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousisi kuitenkin kaikkialla Suomen rannikolla, Suomenlahdella jopa yli 90 cm.
Ilmastonmuutos tulee merkittävästi muuttamaan jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua, jolloin vesistöjen tulvariski voi kasvaa. SYKEn selvityksen mukaan etenkin talven ja syksyn virtaamien ja vedenkorkeuksien ennakoidaan kasvavan suurissa vesistöissä sateiden lisääntyessä ja äärevöityessä.
Suositusten tavoitteena on, ettei rakennuksille aiheutuisi tulvavahinkoja kuin keskimäärin kerran noin 100–200 vuodessa tai harvemmin esiintyvillä tulvilla. Uutta on se, että aallokon vaikutus ja rakennuksen alttius tulville on jatkossa aina arvioitava paikkakohtaisesti. Itämeren rannalla suosituksissa on otettu huomioon maankohoaminen, merenpinnan nousu ilmastonmuutoksen seurauksena sekä sääilmiöiden aiheuttama vedenkorkeuden lyhytaikainen vaihtelu. Sisävesien osalta suositus perustuu keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvaan tulvavedenkorkeuteen, johon lisätään tarvittaessa vesistön ominaispiirteistä tai ilmastonmuutoksesta johtuva lisäkorkeus.
