Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Helle koettelee kalakantoja

04.08.2014 Jarkko Narvanne

Varsinais-Suomen ELY-keskukseen on tullut ilmoituksia kalakuolemista Someron Halkjärveltä, Kiskon Kirkkojärveltä, Hirsjärveltä sekä Eurajoelta, josta on löytynyt myös kuolleita täplärapuja.

Syynä on todennäköisesti helle ja sen vesistöissä aiheuttamat seurannaisvaikutukset kuten hapenpuute ja pH:n nousu. On pelättävissä, että kalakuolemat yleistyvät lähiaikoina myös muilla vesialueilla. Jokivesissä tilannetta pahentaa se, että virtaamat ovat hyvin pieniä. Eurajoella jätevedet lisäävät hapenkulutusta, millä on myös voinut olla vaikutusta happitilanteen heikkenemiseen erityisesti nyt kun vettä on ollut joessa vähän. Eurajoella ei myöskään muita syitä voida sulkea pois, ennen kuin otetut näytteet on tutkittu.

Kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen. Tilanne käy kriittiseksi kun veden lämpötila nousee nykyisiin lukemiin. Korkea lämpötila on itsessään kaloille stressitekijä, mutta se vaikuttaa vesiekosysteemiin monin tavoin jotka voivat olla haitallisia kaloille ja muille eliöille. Veden korkea lämpötila heikentää hapen kulkua alempiin vesikerroksiin veden kerrostumisen myötä ja lisää happea kuluttavaa hajotustoimintaa. Rehevissä vesistöissä korkea lämpötila lisää levätuotantoa, minkä seurauksena veden pH voi nousta vesieliöiden kannalta haitallisen korkealle.  Kalakuolemat johtuvatkin usein useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Akuuttina kuolinsyynä voi olla korkea lämpötila yhdessä hapenpuutteen tai korkean pH:n aiheuttaman ammoniumhydroksidin muodostumisen kanssa. Myös kalaloisten haitalliset vaikutukset voivat voimistua kuumuuden tai muiden stressitekijöiden heikentämissä kaloissa. Herkimpiä lajeja korkeille lämpötiloille ovat lohikalat.

Eurajoesta ja Halkjärvestä on otettu vesinäytteitä tilanteen selvittämiseksi. Myös kalanäytteitä on toimitettu tutkittavaksi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Eurajoella tilannetta on pyritty parantamaan lisäämällä Pyhäjärvestä jokeen juoksutettavan veden määrää. Juoksutusta lisättiin torstai-iltana 1 m3/s ja tänään veden happipitoisuus olikin noussut jo selvästi.

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Tampereen uimavesien näytteistä ei vielä selitystä vatsaoireille

Next Post:

Tampereen Veden asiakkaat tyytyväisiä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS