Itämerelle suurin suolapulssi 60 vuoteen
Saksan Itämeri-tutkimuslaitos IOW:n mukaan Itämerelle on joulukuun jälkipuoliskolla Pohjanmereltä virrannut kolmanneksi suurin koskaan mitattu suolapulssi. Näin suuri suolapulssi on ilmiönä harvinainen ja erittäin tärkeä Itämeren ekosysteemille.
Suolainen vesimassa liikkuu verkkaisesti kohti Itämeren pääallasta. ”Gotlannin syvänteelle pulssi ehtii aikaisintaan ensi kesänä”, toteaa SYKEn merikeskuksen johtava tutkija Kai Myrberg. ”Siellä osa pulssista jäänee altaan pyörteeseen ja osa jatkaa tuulioloista riippuen kohti pohjoista.”
Aiemmin viime vuonna Itämerelle tuli useita pienehköjä suolapulsseja. Niiden vaikutuksesta rikkivedyn määrä syvänteissä oli vähentynyt Itämeren pääaltaan eteläosissa, ajoittain niissä havaittiin jopa pieniä happipitoisuuksia. Useat Itämeren tutkimuslaitokset seuraavat pulssin etenemistä automaattimittausten ja tutkimusalusten avulla ja mallintavat sen kulkua. ”Seurantatietojen perusteella eteläiselle Itämerelle Arkonan altaaseen virtaa edelleen Pohjanmereltä suolapitoista vettä, joten on mahdollista, että pulssin koko vielä tästäkin kasvaa,” arvioi Myrberg.
Kaikkein suurin Itämeren suolapulssi on mitattu vuonna 1951. Mittaukset on aloitettu vuonna 1880.
SYKEn merentutkimusalus Aranda on muuttanut tammi- ja helmikuun tutkimusmatkansa reittiä seuratakseen suolapulssin kulkua. Arandan kolmen viikon matka ulottuu poikkeuksellisesti eteläiselle Itämerelle Bornholmin altaalle asti. Se mittaa muun muassa happi- ja suolapitoisuutta ja seuraa meren ravinteita ja biologista tilaa. Seurantamatka kattaa varsinaisen Itämeren lisäksi Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmeren sekä koko Pohjanlahden. Tuloksista tiedotetaan helmi-maaliskuun vaihteessa.
Suolapulssi tuo runsashappista vettä Bornholmin ja Gotlannin syvänteiden hapettomille pohjille. Samalla pohjanläheinen hapeton vesi työntynee kohti Suomenlahtea ja heikentää siellä pohjanläheisen veden happitilannetta. Meren pohjan muodostama kynnys estää hapettoman veden pääsyn Pohjanlahdelle.
