Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Väitös: Nanoselluloosat toimivat jätevesien puhdistuksessa

13.04.2015 Jarkko Narvanne

Kemiallisesti muokatut nanoselluloosat toimivat tehokkaasti jätevesien puhdistussovelluksissa. Niiden käyttöä erilaisten vesien puhdistuksessa testasi väitöskirjatyössään Terhi Suopajärvi.

Tutkimuksessa negatiivisesti varattujen eli anionisten nanoselluloosavesikemikaalien todettiin yhdessä rautasuolan kanssa kokoavan tehokkaasti kiintoainesta kunnallisesta jätevedestä. Ne toimivat tehokkaasti myös poistettaessa lyijyä laimeista vesiliuoksista. Positiivisesti varatut eli kationiset nanoselluloosat puolestaan antoivat lupaavia tuloksia kaoliinisaven keräämiseksi vesiliuoksista.

Selluloosa on maailman yleisin biopolymeeri ja sitä on runsaasti saatavilla muun muassa metsä- ja maatalouden jäteaineksista. Siksi nanoselluloosa on kiinnostava vaihtoehto vesikemikaalisovellusten kehittämisessä. Lisäksi väitöstyössä käytetyllä menetelmällä anionisen nanoselluloosan valmistuskustannukset ovat kilpailukykyisiä verrattuna nykyisin käytettyjen synteettisten polymeerien kustannuksiin.

Uusien, uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen vesikemikaalien kysyntä on suuri. Niillä korvattaisiin synteettiset öljypohjaiset kemikaalit, jotka pohjautuvat uusiutumattomiin öljyvaroihin, ovat haitallisia ja hajoavat ympäristössä hitaasti.

Diplomi-insinööri, filosofian maisteri Terhi Suopajärven väitöskirja Functionalized nanocelluloses in wastewater treatment applications(Funktionalisoidut nanoselluloosat jätevesien käsittelyssä) tarkastettiin Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa 10.4.2015.

Väitöskirja

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Viranomaiset seuraavat Talvivaaran vesitilanteen kehittymistä

Next Post:

ELY-keskus määrää Talvivaaran laskemaan patoaltaiden vesipintoja hallitusti

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS