Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Siisti Biitsi -kampanjan aikana siivottiin 127 rantaa

04.06.2015 Jarkko Narvanne

Siisti Biitsi -kampanja päättyi 24.5. monin paikoin aurinkoisessa säässä. Kampanja ylitti tänä vuonna viime kevään talkookohdemäärän. Kohteita oli niin meren, järvien kuin jokien rannoilla.

Tänä vuonna Siisti Biitsissä siivottiin viime vuotta useampi ranta. Kampanjaan ilmoitettiin 127 talkookohdetta, kun viime vuonna kohteita oli 110. Talkoojärjestäjiä oli tänä vuonna 102 ja talkootahoja noin 140. Moni järjestäjä siivosi enemmän kuin yhden rannan, joka nosti kohteiden lukumäärää. Osissa talkoita oli järjestäjien lisäksi muitakin tahoja siivoamassa, ja talkoita järjestettiin paljon yhdessä.

Tänä vuonna osallistujamäärä ilmoitettiin 34 talkoorannasta. Näissä oli yhteensä 948 ihmistä siivoamassa. Ilmoitettujen osallistujamäärien mukaan talkoissa oli tyypillisesti 8-25 henkilöä. Järjestäjinä oli niin yrityksiä, kaupunkeja, yhdistyksiä, pursiseuroja, partiolaisia kuin kouluja. Eniten kohteita ilmoitettiin meren rannalta ja erityisesti Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilta. Pohjoisin kohde meren rannikolla oli Oulussa, läntisin Ahvenanmaalla Kumlingessa, eteläisin Hangossa ja itäisin Kotkassa. Itäisin sisävesikohde oli Joensuussa, pohjoisin Juukassa, läntisin Turussa ja eteläisin Siuntiossa.

Pidä Saaristo Siistinä ry pyysi kampanjaan osallistuvia tahoja raportoimaan rannoilta löytyvien roskien materiaali kappalemääräisesti. Raportteja saatiin torstaihin 28.5. mennessä 41. Tuloksissa on huomioitu kaikki kappalemääräisesti raportoidut roskat. Meren rannoilta saatiin 34, järvien rannoilta neljä ja jokien rannoilta kolme raporttia.

Roskia kerättiin ainakin 33 000 kappaletta. Tupakantumppeja löytyi eniten ja muovi oli heti toisena. Tumpit luokitellaan materiaalina muoveihin, jolloin niiden ja muovien yhteinen osuus on noin 68 % roskista. Nämä luvut noudattelevat aikaisempia roskaantumisselvityksiä. Poikkeuksen tekivät jokien varret, joista löytyi eniten muovia ja vasta neljänneksi eniten tumppeja. Järvet olivat suhteessa meren rantoihin ja jokien varsiin roskattomia. Tosin jokien ja järvien vähäisen raportoinnin vuoksi kunnon vertailua on vaikea tehdä.

Moni talkoolainen on lähettänyt kuvia ja jakanut talkootunnelmiaan Siisti Biitsin sosiaalisessa mediassa. Valtaosa palautteesta on ollut positiivista ja innostunutta. Moni talkoolainen on verrannut roskien keräämistä sienestykseen. Ensin niitä ei tahdo nähdä, mutta hetken kuluttua roskia näkee kaikkialla. Roskaantuminen on noussut myös talkoissa puheeksi ja roskien lähteitä on pohdittu.

– Hangossa pari tyttöä olivat kovin innostuneita talkoolaisia ja heitä myös askarrutti roskien alkuperä. He innostuivat todella siivouksesta. Roskien siivoaminen voitti jopa jätskireissun, kuten toinen tytöistä tokaisi ”Mä kerään ainakin roskia! Mä haluan suojella luontoa, enkä vaan herkutella”, kampanjaa vetänyt projektikoordinaattori Jenny Gustafsson kertoo hymyillen.

Vuoden 2016 Siisti Biitsi -kampanjan toteutuksesta ei ole vielä päätetty. Lähes kaikki osallistuneet tahot ovat kiitelleet kampanjaa ja sen tavoitteita nostaa roskaantumista yleiseen tietoisuuteen. Moni on myös toivonut, että kampanja saisi jatkoa ja siitä muodostuisi eräänlainen perinne keväälle. Kampanjan tulevaisuudesta tullaan vielä erikseen tiedottamaan.

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Järvillä on iso merkitys ilmastonmuutoksessa

Next Post:

Itä-Suomen EU-talousvesilaitosten talousvesi hyvää

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS