Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Rapukantojen hoito-ohjelma Etelä-Savoon

23.07.2015 Jarkko Narvanne

Etelä-Savoon on valmistumassa rapukantojen hoito-ohjelma, joka ohjaa jokirapukantojen säilyttämistä jatkuvasti leviävän täpläravun puristuksessa. Hoito-ohjelmassa on määritetty jokiravun suoja-alueet ja ne vesistöt, jotka täyttävät kansallisen rapustrategian mukaiset ehdot täplärapuistutuksille. Valmisteilla oleva hoito-ohjelma on parhaillaan lausunnolla.

Rapuruton ja täpläravun yhdessä aiheuttama jokiravun elinalueiden supistuminen on yksi raputalouden suurimmista haasteista.  Reittivesistöt ovat muuttumassa täplärapuvesistöiksi tai rapuja tuottamattomiksi vesistöiksi. Etelä-Savossa on runsaasti pienvesistöalueita jokirapukantojen säilyttämiseksi. Hoito-ohjelmassa on määritetty jokiravun suoja-alueet ja kalaviranomaisten istutuslupaharkintaa varten ne vesistöt, jotka täyttävät kansallisen rapustrategian mukaiset ehdot täplärapuistutuksille. Täplärapujen istutusten ja siirtojen tulee olla tarkoin harkittuja, koska täplärapujen kantama rapurutto muodostaa vesistöissä pysyvän tartuntalähteen. Täpläravun leviäminen lisää rapuruton riskiä sekä vähentää alkuperäisen ja arvokkaan jokiravun elinmahdollisuuksia.

Etelä-Savon raputaloutta tulee kehittää hallitusti ja yhteistyöllä. Kalastusalueet, osakaskunnat ja neuvontajärjestöt ovat avainasemassa ravustuskulttuurin kehittämisessä ja jokirapukantojen säilyttämisessä. Ravustajan vastuu korostuu jokirapukantojen suojelussa. Hoito-ohjelman tavoitteena on ottaa huomion sekä joki- että täpläravun kannalta parhaat menestymisen edellytykset ja lisätä vesistöjen raputuottoa sekä ravustusmahdollisuuksia. Samalla pyritään keskittämään tiedottamista sekä rahoitusta alkuperäisten jokirapukantojen säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi. Täplärapuistutukset sallitaan vesistöissä, joissa se on tuottoisa, eikä uhkaa jokirapukantoja.

ELY-kalatalouspalvelut pyytää lausuntoja valmisteilla olevaan hoito-ohjelmaan 31.8.2015 mennessä. Lausunnon voi jättää osoitteella Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, Kallanranta 11, PL 2000, 70101 Kuopio tai kirjaamo.pohjois-savo@)ely-keskus.fi <mailto:kirjaamo.pohjois-savo@)ely-keskus.fi> .

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Köylinjoesta otetut vesi- ja kalanäytetulokset valmistuneet

Next Post:

Sinilevähavaintoja edelleen vähän

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS