Pohjoismainen kosteikkopäivä muistuttaa lähikosteikkojen suojelun merkityksestä
Maailman kosteikkopäivä (World Wetlands Day), jota Pohjoismaissa vietetään 2. syyskuuta, muistuttaa lähikosteikkojen suojelun merkityksestä. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke kannustaa maanomistajia ympäri Suomen perustamaan ja kunnostamaan kosteikkoja.
Kosteikot vähentävät maatalouden ravinteiden virtaamista järviin, suojaavat tulvilta, tuovat elinympäristöjä vesilinnuille ja muutenkin lisäävät lähiluonnon monimuotoisuutta.
Pohjoismaissa vietetään keskiviikkona 2.9. pohjoismaista kosteikkopäivää. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa on perustettu tai kunnostettu valmiiksi eri puolille Suomea yhteensä 47 esimerkkikohdetta, joiden yhteispinta-ala on yli 220 hehtaaria. Lisäksi on neuvottu kymmenien kosteikkohankkeiden suunnittelussa, rahoitusmahdollisuuksissa ja lupa-asioissa. Kiinnostusta kosteikkojen perustamiseen on ollut tänäkin vuonna ympäri Suomea.
Paikallisilla asukkailla ja metsästysseurojen jäsenillä on ollut ratkaiseva merkitys kosteikkohankkeiden käynnistämisessä, sillä heillä on tärkeää tietoa alueista ja paikallisten suhtautumisesta kosteikkoihin. Paikalliselta taholta käynnistyvät kosteikkohankkeet ovatkin olleet Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa parhaiten menestyviä. Tällöin maanomistajat sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen ja erityisesti kosteikon hoitoon tulevina vuosina, mikä on elinympäristön säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Kosteikkojen perustamisessa ja kunnostamisessa metsästäjät ja metsästävät maanomistajat ovat olleet avainasemassa. Heillä on usein huoli siitä, että monet aiemmin hyvät vesilintujen elinympäristöt ovat luontaisen kasvillisuuden muutoksen tai hoidon puutteessa heikentyneet tai muuttuneet jopa kokonaan kelvottomiksi. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen mallikosteikoilla maanomistajat tai metsästysseurojen jäsenet ovat tehneet tyypillisesti kymmeniä tai jopa satoja tunteja talkootöitä kosteikon perustamisen eri vaiheissa. Osalla näistä kosteikoista metsästetään, mutta monet kosteikot ovat kokonaan metsästyksen ulkopuolella ja toimivat vesilintujen muuton aikaisina ruokailu- ja levähdysalueina.
Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi. Suomella on merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suojelussa, koska merkittävä osa Euroopan vesilinnuista pesii maassamme. Monimuotoisessa kosteikkoluonnossa viihtyy myös valtava määrä muuta lajistoa. Palautetut kosteikkoelinympäristöt parantavat jopa pintavesien laatua, tasoittavat tulvavirtaamia ja voivat olla merkittäviä virkistyskäyttökohteita.
