Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pohjavesi on uusiutuvan energian lähde

11.12.2015 Jarkko Narvanne

Asuin- ja teollisuuskäyttöön kaavoitetuilta pohjavesialueilta voitaisiin pohjavedestä tuottaa lämpöpumpulla noin 55-60 MW lämmitystehoa. Tällä teholla voitaisiin lämmittää noin 20-40 prosenttia Suomessa vuosittain rakennettavista asuinrakennuksista.

Näin arvioi Helsingin yliopistossa ympäristögeologian alalta 18.12.2015 tohtoriksi väittelevä Teppo Arola.

Ilmastolliset muutokset, perinteisten energiavarastojen rajallisuus ja energiapoliittiset tekijät pakottavat lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

– Pohjaveden hyödyntäminen on Suomessa lähes kokonaan liitetty juomavesikäyttöön, eikä pohjavettä yleisesti käytetä tai tunnisteta energialähteenä, sanoo Teppo Arola, joka on väitöstään varten tutkinut pohjavesienergian hyödyntämistä.

Väitöskirjatyössä kartoitettiin koko maan kattava asuin- ja/tai teollisuuskäytössä olevien luokiteltujen pohjavesialueiden lämmitysenergiapotentiaali ja tutkittiin, miten kaupungistuminen on vaikuttanut pohjaveden lämpötilaan ja sitä kautta pohjaveden lämmitys- ja jäähdytysenergiapotentiaaliin Turun, Lohjan ja Lahden alueilla. Lisäksi väittelijä tutki laskennallisesti pohjaveden pitkäaikaista energiapotentiaalia 20 kerrostalon, 3 rivitalon ja kauppakeskuksen energiatarpeisiin Keski-Suomen alueelle, jossa pohjaveden luonnontilainen lämpötila on 4,9 celsiusastetta.

Pohjavedestä laskettua lämmitys- ja jäähdytystehoa ja -energiaa väittelijä vertasi erityyppisten rakennusten teho- ja energiatarpeisiin. Vertauksen tuloksena määritettiin konkreettinen pohjaveden energiapotentiaali.

Tulosten mukaan asuin- ja teollisuuskäyttöön kaavoitetuilta pohjavesialueilta voitaisiin pohjavedestä tuottaa lämpöpumpulla noin 55-60 MW lämmitystehoa. Tällä teholla voitaisiin lämmittää noin 20-40 prosenttia maassamme vuosittain rakennettavista asuinrakennuksista.

Tutkimuksessa pohjaveden keskimääräisen lämpötilan todettiin olevan kaupunkien keskustojen alueella 3-4 celsiusastetta korkeampi kuin luonnontilaisilla alueilla. Tämä lämpiäminen nostaa pohjavedestä hyödynnettävää lämmitystehoa noin 50-60 prosenttia luonnontilaiseen pohjaveteen verrattuna. 50 vuoden mallinnuksessa pohjavesi myös säilytti lämmitys- ja jäähdytyspotentiaalin suhteessa omakoti- ja rivitalojen sekä kauppakeskuksen energiatarpeisiin.

Tutkimus osoitti, että pohjavettä voidaan tehokkaasti hyödyntää Suomen olosuhteissa minimissään 4 celsiusasteen lämpötilaan asti. Näin ollen pohjavesi voi muodostaa merkittävän paikallisen uusiutuvan energialähteen Suomessa. Se on yksi tapa toteuttaa kestävän kehityksen ratkaisuja, erityisesti kaupunkialueilla, jossa urbanisoituminen on lämmittänyt pohjavesiä merkittävästi.

– Pohjavesienergian onnistunut hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista pohjavesigeologista sekä rakennusten energiatekniikan osaamista ja näiden alojen yhteistyötä, Teppo Arola sanoo.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Radar on luonnonvaratietoa etsivän ensimmäinen etappi

Next Post:

JAMK mukana Keski-Suomen vesiensuojelussa

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS