Sateet nostivat savimaiden jokivesien fosforipitoisuudet huippulukemiin

Jokivesien ravinnepitoisuudet ovat olleet viime aikojen sateiden vaikutuksesta poikkeuksellisen suuria etenkin savimaiden eroosioherkillä alueilla, ja vedet ovat erittäin sameita. Alkuviikolla Aurajoesta, Paimionjoesta ja Uskelanjoesta otettujen vesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuudet kuuluvat jokien mittaushistorian suurimpiin.

Aurajoen alaosassa kokonaisfosforipitoisuudeksi mitattiin tiistaina 840 mikrogrammaa litrassa (µg/l) ja automaattimittarin havaintojen perusteella pitoisuus oli maanantaina ollut tätä selvästi suurempi. Tämän vuoden aiempien vesinäytteiden keskipitoisuus on ollut Aurajoessa noin 160 µg/l, mikä on jo erittäin suuri pitoisuus, mutta kuitenkin alle Aurajoen pitkäaikaisen vuosikeskiarvon.  Paimionjoen kokonaisfosforipitoisuus oli tiistaina 1100 µg/l. Typpipitoisuudet ovat kasvaneet vesistössä hieman maltillisemmin kuin paljolti kiintoaineen mukana huuhtoutuvan fosforin pitoisuudet. Pitoisuudet ovat kuitenkin jo alkaneet laskea.

Kokemäenjoen fosforipitoisuus oli alkuviikolla 170 µg/l, kun se marraskuun lopun vesinäytteissä oli vain runsaat 40 µg/l. Loimijoessa, joka määrää Kokemäenjoen alaosan ravinnetason Loimijoen laskukohdasta alajuoksulle ja mereen asti, fosforia oli automaattimittarin perusteella alkuviikolla pitkälti yli 1000 µg/l.

Pitoisuudet ja vaihtelu ovat suurimpia savimaiden joissa. Ravinnepitoisuudet ja sameus ovatkin kasvaneet maltillisemmin niissä jokivesistöissä, joissa ravinnetaso on normaalistikin pienempi. Kuitenkin Kiskonjoessakin mitattiin kokonaisfosforipitoisuudeksi 150 µg/l ja Satakunnassa Eteläjoessa 110 µg/l. Paljolti turvemailta virtaavan Merikarviajoen ravinnepitoisuudet eivät ole merkittävästi nousseet, vaan tälläkin viikolla fosforipitoisuus oli alle 50 µg/l. Eurajoessa ei myöskään ole mitattu poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia.