Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien pinnat nopeassa nousussa

28.04.2016 Jarkko Narvanne

Viime päivien runsaat sateet näkyvät pohjalaisjokien vedenkorkeuksissa ja virtaamissa. Kyrönjoen pinta nousi keskiviikon aikana Ilmajoella Nikkolassa 1,5 metrillä ja jatkanee ennusteiden mukaan nousuaan vielä ainakin tämän päivän.

Jos suurempia lisäsateita ei saada, niin vettä ei jouduta päästämään Kyrönjoen yläosan pengerrysalueille. Kyrönjoen alaosalla Mustasaaren Skatilassa joen virtaama nousi keskiviikkoaamun vajaasta 100 m3/s tämän aamun runsaaseen 200 m3/s. Virtaama jatkaa kasvuaan vielä ainakin tämän päivän.  Näyttää hyvin todennäköiseltä, että Kyrönjoella tämän kevään suurin virtaama saavutetaan lähipäivinä juuri ennen vappua.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulvavaroituspalvelu Kyrön- ja Lapuanjoen pengerrysalueille on käytössä ja siihen voi rekisteröityä osoitteessa <http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu> . Palvelu on tekstiviestipohjainen ja viestien vastaanottaminen on maksutonta.

Myös muut Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata halkovat joet saavuttavat tämän vuoden toistaiseksi suurimmat virtaamat lähipäivinä. Tämä huhtikuun lopun virtaamahuippu näyttää pääosin oleva suurempi kuin lumen sulamisen aiheuttama tulvahuippu huhtikuun alussa. Keski-Pohjanmaalla lähipäivien virtaamat eivät todennäköisesti ylitä lumen sulamisen aiheuttamaa tulvahuippua.

Sateiden seurauksena tekojärvet ja säännöstellyt järvet ovat täyttyneet selvästi normaalia nopeammin ja altaiden juoksutuksia on tämän vuoksi lisätty.

Vaikka vedenkorkeudet ja virtaamat nousevat nopeasti, niin tulvan ei pitäisi aiheuttaa merkittäviä tulvavahinkoja. Alavimmilla alueilla on peltoja veden alla mm. Lapuanjoelle ja Laihianjoella.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Ympäristöministeriön ehdotus jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta lausunnolle

Next Post:

Pöyrylle Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamon suunnittelutoimeksiantoja

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS