Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

HSY:n uusi merenalainen paineviemäri turvaa Laajasalon jätevesihuoltoa

20.06.2016 Jarkko Narvanne

Helsingin Laajasaloon tullaan rakentamaan koti 10 000 asukkaalle, joten alueen viemäröintikapasiteettia on lisättävä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY rakentaa merenalaisen paineviemärin välille Laajasalo – Strömsinlahti nykyisen paineviemärin rinnalle. Halkaisijaltaan puolimetrisen (500 mm) paineviemärin pituus on noin viisi kilometriä.

Nykyinen, vuonna 1987 rakennettu ja mitoiltaan samanlainen paineviemäri, kulkee merenalaisena Laajasalon Pikku-Sarvastosta Vartiosaaren itäpuolitse Störmsinlahteen liittyen viemäritunneliin Strömsinlahden puistossa.

– Toinen merenalainen paineviemäri samaa viemärilinjaa noudattaen on kustannuksiltaan paras vaihtoehto taata viemäröinnin toimivuus Laajasalon alueella myös jatkossa. Samaa viemärilinjausta noudattamalla myös vaikutus lähiympäristöön tulee olemaan vähäistä ja rakentamisenaikaista, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Uusi paineviemäri lasketaan merenpohjalle myötäillen olemassa olevaa paineviemäriä niin, että syntyy riittävä, noin 5 metrin suojaetäisyys. Mustapuron suulle on rakennettu lintusaari, jonka itäpuolitse kulkee nykyinen paineviemäri. Uusi viemäri asennetaan kiertämään saaren länsipuolelta.

Putki asennetaan meren pohjaan painotettuna. Viemärin rantautumiskohdissa pohjaa ruopataan, jotta putki saadaan upotettua rannalla riittävään vesisyvyyteen. Merenpohjan pinnan haitta-aineita sisältävät ruoppausmassat sijoitetaan maalle luvanmukaiselle välivarastoalueelle tai loppusijoituspaikkaan. Pohjan pintakerroksen alapuoliset, haitta-aineettomat ruoppausmassat sijoitetaan tulevan putkilinjan läheisyyteen ja niillä peitetään viemäriputki sen asennuksen jälkeen.

Ruopattava vesi samenee lyhytkestoisesti ja paikallisesti. Ottaen huomioon ruoppausalueen koon ja etäisyydet uimarantoihin on töistä arvioitu vaikutus uimarantojen käyttöön hyvin vähäinen. Ruoppaus- ja putken laskutyöt ajoitetaan vilkkaimman uintikauden ulkopuolelle, jolloin mahdollisesta vähäisestä paikallisesta veden samentumisesta on uimareille mahdollisimman vähän haittaa. Ruoppaustyöt ajoitetaan niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän kalojen mahdollista kutemista lähialueella.

Putken linjaus kulkee osan matkaa veneväylällä olemassa olevan putkilinjan vieressä, joten se ei aiheuta uusia rajoitteita vesiliikenteelle. Paineviemärin laskutyöt ajoitetaan vilkkaimman veneilykauden ulkopuolelle, jolloin veneväylän mahdollisesta osittaisesta sulkemisesta koituu mahdollisimman vähän häiriötä veneilijöille. Putkireitin läheisyydessä ei ole arvokkaita hylkyjä tai muita suojeltavia kohteita.

Hankkeella ei ole vaikutuksia ruoppausalueiden ja viemäriputkilinjan läheisiinkään luonnonsuojelukohteisiin eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia vesialueella oleviin rakenteisiin tai niiden käyttöön. Työn aikaisia vaikutuksia ympäristöön tullaan seuraamaan erillisen seurantaohjelman mukaisesti.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Saaristomeren tilaa parannetaan kipsillä

Next Post:

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2016

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS