Vedenlaadun mittaaminen jokivesistöissä tehostuu

Varsinais-Suomen ELY-keskus laajentaa jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden verkostoaan jokivesistöissä. Mittareilla saadaan aiempaa huomattavasti tarkempaa tietoa jokien mereen kuljettamasta ravinnekuormituksesta lähes reaaliaikaisesti. Tietoja tarvitaan erityisesti vesiensuojelu- ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten seurannassa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus täydentää olemassa olevaa viittä vedenlaatuasemaa kolmella uudella jokiasemalla. Näistä ensimmäinen on ollut Paimionjoessa muutaman viikon, ja toinen asennettiin Kokemäenjokeen heti juhannuksen jälkeen. Kolmas uusi asema on tarkoitus asentaa Uskelanjokeen myöhemmin tänä vuonna. Sen jälkeen valtaosassa Lounais-Suomen kuormittavimmista joista on jatkuvatoiminen veden laadun mittausasema. Paimionjoessa kokeillaan uutta mittarin asennusratkaisua, jonka tarkoitus on mahdollistaa mittarin pitäminen vedessä myös hankalissa oloissa. Tähän asti mittarit on jäidenlähdön ajaksi jouduttu usein nostamaan ylös rikkoontumisvaaran takia.

– Varsinais-Suomen ELY-keskus on jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käytössä edelläkävijä Suomessa, kertoo johtava asiantuntija Janne Suomela vesiyksiköstä.  Olemme vahvasti mukana valtakunnan tason kehitystyössä. Uuden mittaustekniikan rohkean kokeilemisen avulla saamme paremman kuvan alueen jokivesistöjen vedenlaadusta. Kehitystyötä on mahdollistanut ympäristöministeriön rahoittama hanke ”Uudet teknologiat ja toimintamallit automaattimittauksissa”.

Sateet ja sulamisvedet huuhtovat jokiin kiintoainesta ja ravinteita

Jatkuvatoimiset mittarit tuottavat tietoa mm. veden sameudesta ja ravinnepitoisuuksista puolen tunnin välein eli käytännössä jatkuvasti. Mittareilla saadaan veden laadusta ja sen vaihtelusta paljon parempi kuva kuin perinteisillä vesinäytteillä, joita ei resurssisyistä voida ottaa kovin usein. Mittarit mahdollistavat tarkemmat arviot veden laadusta, jokien mereen kuljettamista ravinnemääristä ja vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuudesta. Mittaritulosten varmistamiseksi otetaan jokaiselta asemalta jonkin verran myös vesinäytteitä, jotka analysoidaan laboratoriossa.

Suurin osa ravinteista ja kiintoaineesta huuhtoutuu jokiin ja mereen yleensä lyhyinä ajanjaksoina runsaiden sateiden aikaan. Jatkuvatoimisilla mittareilla tällaiset ja muistakin syistä johtuvat lyhytaikaiset ravinnepiikit saadaan mitattua, mutta perinteisellä näytteenotolla ne jäävät useimmiten havaitsematta.

Esimerkkinä mittarien tuottamista tuloksista on Aurajoen Halisten kuluvan vuoden fosfori- ja typpikuormitus (kuvat), jotka on laskettu yhdistämällä virtaama- ja ravinnepitoisuustiedot. Fosforikuormituksen huippu oli helmikuun alkupuolella, jolloin sateet ja lumen sulaminen huuhtoivat valuma-alueelta runsaasti kiintoainetta ja fosforia. Myös vuoden 2016 tähän asti korkein vuorokausivirtaama mitattiin tuolloin. Keväällä huhtikuussa ja toukokuussa on ollut pienempiä piikkejä virtaamassa ja fosforikuormituksessa.

Myös typpikuormituksessa oli helmikuussa pari piikkiä, mutta suurimmat vuorokausikuormitukset ovat olleet toukokuussa. Erityisesti toukokuun lopun paikalliset sateet huuhtoivat ilmeisesti pelloilta runsaasti typpeä, jota kasvusto ei vielä ollut ehtinyt ottaa käyttöönsä. Sama ilmiö havaittiin muissakin Lounais-Suomen joissa.

Mittaustuloksia voi seurata netissä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mittareiden pitoisuustiedot ovat julkisia ja niitä voi käydä katsomassa osoitteessa: www.luodedata.fi/varelyasemat<http://www.luodedata.fi/ld4/dbform.php?y=varelyasemat&lang=fi> . Tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. Uusien asemien aineistoille tehdään vielä tarkistus ennen kuin ne tulevat julkisiksi.