Sadevedellä vihreämpää kaupunkiympäristöä
Helsingin kaupungin CITYWATER-hankkeessa toteuttama Maunulanpuiston biosuodatusalue on avattu vedelle. Järjestelmä hidastaa ja puhdistaa entisen Maaliikennekeskuksen alueelta sadevesiä ennen niiden johtamista Haaganpuroon.
Kyseessä on Helsingin ensimmäinen näin lähelle keskustaa toteutettu luonnonmukainen hulevesien hallintamenetelmä sekä ensimmäinen biosuodatusta Helsingissä hyödyntävä ratkaisu. Rakentaminen saatiin EU LIFE+-rahoitusohjelman tuella valmiiksi viime vuoden loppupuolella ja kesän kasvittumisen jälkeen alue on avattu vedelle. Hulevedet johdetaan ensin kivettyyn viivytysaltaaseen, joka poistaa vedestä kiintoainetta. Sen jälkeen vesi ohjautuu ravinteita ja raskasmetalleja sitovalle alueelle, joissa suodatukseen käytetään tulvaniittyä ja kosteikkokasveja sekä niiden alla olevia useita hiekkakerroksia.
Hankkeen tavoitteena on parantaa Haaganpuron eliöstön (muun muassa taimenten) elinoloja sekä pilotoida biosuodatuksen toimivuutta hulevesien puhdistuksessa. Ympäristökeskus on yhteistyössä rakennusviraston kanssa käynnistänyt vedenlaadun seurantaohjelman.
”Alustavien tulosten mukaan suodatusalue pidättää kiintoainetta, ravinteita ja raskasmetalleja mutta seurantaa pitää tehdä pidemmän aikaa jotta näemme miten alue kehittyy ja reagoi vuodenaikoihin”, sanoo projektikoordinaattori Kajsa Rosqvist ympäristökeskuksesta.
Biosuodatusalue toteuttaa myös Helsingin ja Turun koordinoiman Itämerihaasteen puitteissa toteutettavaa kaupungin Itämeri-toimenpideohjelmaa vuosille 2014–2018.
Sopeutuminen ilmastonmuutokseen
Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka ovat peräisin rakennetuilta, vettä läpäisemättömiltä pinnoilta. Ne keräävät esimerkiksi katoilta ja teiltä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka kuormittavat kaupungissa pienvesiä ja lopulta rannikkovesiä ja Itämerta. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät kasvavat ja rankkasateet lisääntyvät. Kun samalla kaupungit täydennysrakentamisen myötä tiivistyvät, vettä läpäisevä pinta vähenee ja vanhaan viemäristöön valuu enemmän vettä. Tulvariskin välttäminen pakottaa etsimään uudenlaisia kestäviä hulevesiratkaisuja.
Luonnonmukainen hulevesien hallinta perustuu huleveden imeyttämiseen syntypaikalla viherrakenteiden avulla. Näitä ovat viherkatot ja viherseinät, kaupunkiviljely ja erilaiset istutukset, lammikot ja painanteet, tienvarsien puurivien alla oleva biosuodatus, purot, lasten kahluualtaat ja sadeveden käyttäminen kastelussa. Tosin viherrakentaminen ei ainoastaan ole hulevesien hallintaa, se on myös ekosysteemipalvelujen turvaamista kaupunkialueelle. Viherrakenteet lisäävät viihtyvyyttä, virkistysmahdollisuuksia sekä viilentävät ja puhdistavat kaupunkiympäristöä; niillä luodaan laadukkaampaa ja viihtyisämpää kaupunkiympäristöä.
Hulevesien luonnonmukaiselle hallinnalle etsitään keinoja useissa hankkeissa
Työ hulevesien luonnonmukaisen hallinnan parissa jatkuu Helsingissä uudessa Interreg Central Baltic-rahoitteisessa iWater – Integrated Storm Water Management -hankkeessa, jossa tavoitellaan hulevesien kokonaisvaltaista integroimista kaupungin suunnitteluprosessiin. Samalla Helsinki myös laatii virastojen välisenä yhteistyönä kaupungille ilmastonmuutoksen sopeutumislinjaukset. Työn edistymistä voi seurata osoitteessa www.stadinilmasto.fi.
