Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Vesilain käyttöoikeussääntelyyn esitetään uudistuksia

31.12.2016 Jarkko Narvanne

Vesilain säännökset pakkolunastuksesta ja käyttöoikeuden perustamisesta esitetään uudistettaviksi. Tarkoituksena on saattaa vesilaki sopusointuun perustuslain kanssa siten, että aikoinaan poikkeuslakina säädetty ns. valtuuslaki voidaan kumota. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle 21. joulukuuta 2016.

Esityksen mukaan alueen pakkolunastus sekä vaikutuksiltaan siihen rinnastuva käyttöoikeuden perustaminen edellyttäisi jatkossa sitä, että vesitaloushanke on yleisen tarpeen vaatima. Yleinen tarve voisi liittyä yhteiskunnan kannalta merkittäviin hankkeisiin, kuten energia- tai vesihuollon, tietoliikenteen tai kulkuyhteyksien turvaamiseen. Kyse voisi olla myös virkistyskäytön tai luonnonsuojelun edistämisestä tai esimerkiksi sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin varautumisesta.

Ehdotetulla muutoksella ei olisi vaikutusta suurimpaan osaan vesitaloushankkeita. Muutokset saattaisivat kuitenkin vaikeuttaa keskivedenkorkeuden nostohankkeiden toteuttamista sekä pienten vesivoimalaitosten rakentamista, jos hanke edellyttää pakkolunastukseen rinnastuvaa käyttöoikeuden perustamista eikä hanke ole yleisen tarpeen vaatima.

Putkien ja johtojen vetäminen jokien ali ilmoituksenvaraiseksi

Vesilain mukaan luvanvaraisten hankkeiden piiriä esitetään eräiltä osin supistettavaksi. Erilaisten vesi- ja viemäriputkien sekä mm. voimajohtojen vetäminen jokien alitse ei enää kaikissa tapauksissa edellyttäisi lupaa. Jatkossa pääsääntöisesti riittäisi, että hankkeesta tehdään ilmoitus vesialueen omistajalle sekä viranomaiselle hankkeen merkitsemiseksi rekisteriin.

Lupamenettelystä siirtyisi ilmoitusmenettelyyn arviolta 50 väylänalitushanketta vuodessa, eli yli puolet hankkeista. Viranomaisasiointi nopeutuisi nykyisestä. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä ilmoituksenvaraisten hankkeiden toteuttamistavasta.

Lupa saattaisi edelleen olla tarpeen joissakin tapauksissa esimerkiksi hankkeen ympäristövaikutusten perusteella. Asian arvioisi viranomainen saatuaan ilmoituksen hankkeesta. Järvi- ja merialueilla putkien ja johtojen vetäminen säilyisi edelleen luvanvaraisena.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Uusi hajajätevesiasetus lausunnolle

Next Post:

Kiinan vesivoimahankkeet muuttavat Mekong-joen virtauksia

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS