Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kaivosten prosessivesien puhdistukseen apua geelimäisestä nanoselluloosasta

31.10.2017 Jarkko Narvanne

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa löydettiin tehokas keino esipuhdistaa kaivosten jätevesiä. Puunjalostusteollisuuden tuottama nanofibrilloitu selluloosa pidättää tehokkaasti esimerkiksi metalleja ja sulfaattia.

– Sisävesien suolaantuminen on yksi vaikeimmin ratkaistavista kaivostoiminnan ja energiatuotannon aiheuttamista ympäristöongelmista, sanoo tutkija Salla Venäläinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Salla Venäläinen kollegoineen on tutkinut puunjalostusteollisuuden valmistaman nanofibrilloidun selluloosan eli niin sanotun nanosellun soveltuvuutta teollisten prosessivesien sisältämien haitta-aineiden sitomiseen.

Tutkijat totesivat, että nanosellu sopisi erityisen hyvin laimentamattomien prosessivesien esikäsittelyyn. Laboratoriokokeissa kolmiportainen käsittely alensi happaman prosessiveden metalli- ja sulfaattipitoisuutta jopa lähes kolme neljäsosaa annostuksesta riippuen. Vastaavasti loppuneutraloidusta prosessivedestä saatiin poistetuksi enimmillään jopa hieman yli kaksi kolmasosaa natriumista ja neljä viidesosaa sulfaatista.

Aineiden pidättyminen tehostui, kun geelistä tehtiin löysempää. Paras lopputulos saatiin käsittelemällä vesiä useammassa erässä.

– Pidätysteho on merkittävä, kun otetaan huomioon, että tutkittujen prosessivesien kokonaismetalli- ja sulfaattipitoisuudet olivat alkujaan hyvin korkeita ja tutkittavien nanosellugeelien massasta yli 98 prosenttia oli vettä, Salla Venäläinen toteaa.

Nanosellu on selluloosasta tuotettu orgaaninen biopolymeeri, joka muodostaa vedessä paksun geelin. Nanokuitujen kemiallisia ominaisuuksia voidaan muuttaa sen mukaan, millaisia aineita niiden halutaan sitovan. Ihannetapauksessa aineet voidaan vapauttaa ja kierrättää takaisin teollisiin tarpeisiin.

Nanofibrilloidun selluloosan käyttöä vesienkäsittelyssä on testattu Sotkamon Tuhkakylässä sijaitsevan Terrafame Oy:n monimetallikaivoksen prosessivesillä, joita ei päästetä ympäristöön sellaisenaan. Hankkeessa käytetyn UPM Biofibrils -nanosellun toimitti UPM-Kymmene Oyj.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Call for Papers – kutsu luennoimaan

Next Post:

Tyhjäkäynnistä kestävään käyttöön – suomalaistutkimuksella paras hoito ojitetuille, heikkotuottoisille soille

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS