Uudenmaan joissa meneillään vuoden tulvahuippu

Lokakuun alun runsaat sateet ovat saaneet Uudenmaan joet ja järvet nousemaan tulvalukemiin. Sadetta on kertynyt monin paikoin koko lokakuun keskimääräisen sademäärän verran. Tämän myötä useissa vesistöissä vedenpinnat ovat saavuttaneet kuluvan vuoden tulvahuipun.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tulvatilannetta voidaan kuitenkin pitää tavanomaisena. Vaikka useiden päivien aikana on satanut paljon, varsinaiset rankkasateet ovat jääneet vähemmälle. Näin ollen viemärit, purot ja joet ovat ehtineet purkaa vesiä eteenpäin ja pahemmilta tulvavahingoilta on vältytty. Harmia on kuitenkin koitunut ainakin kevyenliikenteenväylien käyttäjille, kun tulvavesi on katkaissut alavimpia reittejä.

Vantaanjoen virtaama oli tiistaiaamuna Vantaankosken kohdalla selkeässä nousussa tasolla 50 m3/s, kun vuoden keskimääräinen virtaaman huippulukema (MHQ) on n. 90 m3/s. Espoonjoen virtaama ylitti aamulla 4 m3/s (MHQ 7 m3/s) ja virtaama jatkanee nousuaan vielä joitakin päiviä. Muualla Uudellamaalla Mustionjoen Vekkoskella virtaama oli 38 m3/s (MHQ 61 m3/s), Porvoonjoen Vakkolassa 41 m3/s (MHQ 81 m3/s) ja Koskenkylänjoen Niinikoskella 26 m3/s (MHQ 40 m3/s).

Ennusteiden mukaan vesisateet jatkuvat vielä tiistain ajan. Keskiviikosta alkavan kuivemman jakson myötä tulvavedet kääntyvät laskuun, tosin etenkin suurempien järvien Lohjanjärven, Hiidenveden ja Pyhäjärven vedenpinnat jatkavat vielä nousuaan useiden päivien ajan.

Sateet ovat alkaneet kerryttää pohjavettä. Tämä parantaa tilannetta erityisesti läntisellä Uudellamaalla, missä pohjavesi on ollut kesän jäljiltä paikoin alhaisissa lukemissa.

Uudellamaalla on varauduttu viime vuosina tulvariskeihin. Tulvasuojauksia on rakennettu mm. Helsingin Oulunkylän siirtolapuutarhan alueella sekä Vantaan Pirttirannassa. Espoossa on valmisteltu suunnitelmia Gräsanojan ja Espoonjoen tulvariskien vähentämiseksi. Useaan otteeseen tulvasta kärsinyttä Valtatie 1:tä ollaan parhaillaan korottamassa Espoon Kirkkojärven kohdalla. Myös meritulvaan varaudutaan suunnittelemalla ja toteuttamalla alueellisia tulvasuojauksia rannikon pahimmilla tulvariskialueilla, mm. Helsingissä, Espoossa ja Loviisassa.