Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Vesivisio 2050 Kokemäenjoen vesistöalueelle valmistunut

17.12.2017 Jarkko Narvanne

Visio on nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesiemme ja koko vesistöalueen näyttäytyvän vuonna 2050. Visio on laadittu ylimaakunnallisena yhteistyönä, sillä vesistöalue ulottuu merkittäviltä osin Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueille.

Työssä ovat olleet mukana maakuntien liitot sekä alueiden ELY-keskukset ja mukana on ollut myös lukuisia sidosryhmiä, joiden näkemysten ja ajatusten pohjalta visio on koottu.

– Visiossa on huomioitu monipuolisesti eri yhteiskunnan toimintoja ja toimijoita, jotka kytkeytyvät tavalla tai toisella niin pinta- kuin pohjavesiinkin. Työssä on tarkasteltu laajasti eri tulevaisuuskuvia ja -trendejä ja pohdittu niiden vaikutusta vesien käyttöön ja tilaan.”, kertoo vesitalousasiantuntija Merja Suomalainen Hämeen ELY-keskuksesta.

Visionamme on, että Kokemäenjoen vesistöalue on toiminnoiltaan Suomen monipuolisin ja vetovoimaisin vesistöalue, jolta on yhteys Selkämereen saakka. Veden arvo tunnistetaan eri toiminnan tasoilla ja vastuu vesistä koetaan yhteiseksi. Tasapainoisesti yhdessä hoidettu vesistöalue pinta- ja pohjavesineen luo kestävää vaurautta ja hyvinvointia alueen maakuntiin.

Hyvälaatuinen ja monimuotoinen vesiympäristö varmistaa vesiin kytkeytyvät ekosysteemipalvelut. Niille rakentuvat luotettava vesihuolto, täysipainoinen virkistyskäyttö ja uudenlaiset ansaintamahdollisuudet ekologisesti ja taloudellisesti yhteen sovitettuna.  Uudet menetelmät ja ratkaisut ovat osa aktiivista toimintaa. Vesiin liittyvät kulttuuriympäristöt muodostavat luonnollisen ja arvostetun osan vesistöalueen elinympäristöä ja liiketoimintaa. Vesiin liittyvät riskit on tunnistettu ja niitä hallitaan aktiivisesti ja älykkäästi.

Vision pohjalta työtä vesien hyväksi jatketaan yhteistyössä vesistöalueen sidosryhmien kanssa ja käydään vuoropuhelua siitä, millä tavoin eri tahot ovat valmiita edistämään vision tavoitteita. Erilaiset työpajat, vuosiseminaarit sekä soveltuvat digitaaliset työkalut ovat apuna vision seurannassa sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkentamisessa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Miten haja-asutusalueen kiinteistön pitäisi jätevetensä puhdistaa?

Next Post:

Vesistöä kuormittavia tekijöitä voidaan seurata ja ennustaa yhä tarkemmin

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS