Merenpinnan nousu kasvattaa tulvariskejä Suomen etelärannikolla
Päivitettyjen arvioiden mukaan merenpinta voi nousta Suomenlahdella jopa 80–90 cm tämän vuosisadan aikana. Merenpinnan nousu lisää selvästi rannikkotulvien todennäköisyyttä tulevaisuudessa erityisesti Suomen etelärannikolla. Perämerellä tulvariskit eivät sen sijaan merkittävästi kasva vielä kuluvan vuosisadan aikana.
Ilmatieteen laitoksen tuoreessa tutkimuksessa on päivitetty arviot merenpinnan noususta ja tulvariskeistä Suomen rannikolla vuoteen 2100 mennessä. Tutkimuksessa on huomioitu uusimmat kansainväliset tutkimustulokset globaalista merenpinnan noususta ottaen huomioon sen alueellisen vaihtelun.
Tulvariskit kasvavat erityisesti etelärannikolla
Tutkimuksessa yhdistettiin ennusteet merenpinnan noususta pitkällä aikavälillä ja havaintoihin perustuvat arviot lyhytaikaisesta vedenkorkeuden vaihtelusta, jotta voitiin arvioida tulvien todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Tulvariskien odotetaan kasvavan merkittävästi etelärannikolla. Esimerkiksi tammikuussa 2005 koettu tulva, joka nosti meriveden ennätyskorkeuksiin Suomenlahdella, voisi vuosisadan lopun ilmastossa toistua keskimäärin joka toinen vuosi. Sen sijaan Perämerellä, missä maankohoaminen on voimakkaampaa ja merenpinnan nousu heikompaa, tulvariskeissä ei ole odotettavissa suuria muutoksia kuluvan vuosisadan aikana. Selkämeren rannikolla tulvariskit todennäköisesti jonkin verran kasvavat.
Merenpinnan nousuun on Suomessa varauduttu muun muassa antamalla suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista, jotka on määritetty viimeksi vuonna 2014. Nyt tehty tutkimus ei merkittävästi muuttanut arvioita, joihin rakennuskorkeussuositukset perustuvat.
Maankohoaminen suojaa Suomen rannikkoa
”Jäätiköiden sulaminen ei nosta merenpintaa tasaisesti, vaan vaikutus on erilainen eri puolilla maailmaa. Jäätikön lähialueilla merenpinnan nousu on vähäisempää, sillä sulavan jäätikön lähellä maankuori kohoaa ja myös jäätikön meriin kohdistama vetovoima heikkenee”, selventää tutkija Havu Pellikka Ilmatieteen laitokselta. Tästä syystä vedenkorkeuteen Suomen rannikolla vaikuttaa selvästi enemmän Etelämantereen kuin Grönlannin mannerjäätikön sulaminen.
Jäätiköiden sulamisen lisäksi merenpintaa nostaa meriveden lämpölaajeneminen. Yhdessä merivirtojen muutosten kanssa lämpölaajenemisen vaikutuksen arvioidaan olevan Suomessa hieman voimakkaampi kuin maapallolla keskimäärin, kun taas jäätiköiden osuus on keskiarvoa pienempi. ”Kaiken kaikkiaan merenpinnan nousu jää arviomme mukaan Suomessa noin 80 prosenttiin maailmanlaajuisesta keskiarvosta. Tämän lisäksi Suomen rannikkoa suojaa maankohoaminen”, sanoo Pellikka.
Maa kohoaa Suomessa noin 40–90 cm vuosisadassa riippuen sijainnista. Voimakkainta maankohoaminen on Vaasan seudulla ja heikointa etelärannikolla, missä maankohoaminen ei todennäköisesti riitä kumoamaan merenpinnan nousua tämän vuosisadan aikana. Kun maankohoaminen otetaan huomioon, keskimääräisten arvioiden mukaan merenpinta nousee Suomenlahdella noin 30 cm ja korkeimpien ennusteiden toteutuessa jopa 90 cm vuosina 2000–2100. ”Suuri epävarmuus johtuu ennen kaikkea siitä, ettei mannerjäätiköiden käyttäytymistä lämpenevässä ilmastossa osata vielä ennustaa kovin hyvin.”
Lue myös Tulvakeskuksen tiedote ”Uudesta meritulvakartasta tarkemmat arviot rannikon tulvavahingoista”:http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uudesta_meritulvakartasta_tarkemmat_arvi(46492)
