Komissio haluaa rajoittaa kertakäyttömuovien päätymistä meriin ja luontoon

Jarkko Narvanne

Euroopan komissio on antanut lakiesityksen, jolla rajoitettaisiin kertakäyttömuovien kulutusta ja laajennettaisiin muovituotteiden valmistajien ja maahantuojien vastuuta muovijätteestä.

Direktiiviehdotus kattaa Euroopan rannikoita yleisimmin roskaavat kertakäyttötuotteet, kuten take away -ruokien pakkaukset, juomamukit, kertakäyttöiset ruokailuvälineet ja -astiat, erilaiset muovia sisältävät vanutuotteet, muovitikut ja pillit, filtterisavukkeet sekä muovikassit ja muovipullot.

Komission tavoite on vähentää muovituotteiden haitallisia vaikutuksia ympäristöön, erityisesti meriin ja vesiympäristöön. Samalla vauhditetaan siirtymistä kiertotalouteen.

Komissio ehdottaa jäsenvaltioille tuoteryhmittäin eri toimia: kulutuksen rajoittamista, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Lisäksi jäsenmaiden tulee lisätä kuluttajien tietoisuutta kyseisten tuotteiden asianmukaisesta jätehuollosta ja roskaamisen seurauksista, mistä tulee varoittaa myös tuotemerkinnöin.

Komissio pyrkii tehostamaan myös hylättyjen kalastusvälineiden talteenottoa laajentamalla niitä koskevaa tuottajavastuuta sekä jo aiemmalla alusjätteiden vastaanottojärjestelmien kehittämistä koskevalla aloitteella.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan toimiva jäte- ja jätevesihuolto on avainasemassa roskaantumisen kannalta.

”Roskat kuuluvat kierrätykseen tai roskikseen, eivät luontoon. Komission esitys on kiinnostava avaus merten ja rantojen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Suomessa suurin osa merenrantojen roskasta on muovia ja liittyy pääosin syömiseen ja juomiseen. Onneksi panttijärjestelmän ansiosta juomapulloja ei rannoillemme juuri päädy”, ministeri Tiilikainen sanoo.

Komission ehdotuksen käsittely käynnistyy ympäristöneuvostossa. Direktiivi tulisi voimaan aikaisintaan noin parin vuoden kuluttua.

”Ratkaisuja muoveihin liittyviin haasteisiin mietitään myös ympäristöministeriön nimittämässä työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia kansallinen muovitiekartta”, Tiilikainen sanoo.

Muovitiekartan valmistelun yhteydessä eri toimijoilla ja kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka Suomessa vähennetään muoviroskaa ja siitä aiheutuvia ympäristö- ja muita haittoja. Ratkaisuina on ehdotettu mm. osapuolten välisiä Green Deal -sopimuksia, panttijärjestelmiä, roskaamisesta sakottamista sekä kampanjoita.