Strategiset tutkimus- ja kokeiluympäristöt vauhdittavat sinistä biotaloutta

Jarkko Narvanne

Sinisen biotalouden liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteet on määritelty laajassa yhteistyössä. Juuri julkaistun tutkimusagendan tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä.

Sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteet perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin vesi kytkeytyy vahvasti, ja joissa suomalaisilla yrityksillä on kasvun mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Painopisteet ovat:1) kestävä ruuantuotanto, 2) puhdas vesi ja sanitaatio, 3) edullinen ja puhdas energia, 4) terve ja monimuotoinen vesiympäristö, 5) ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä 6) terveys ja hyvinvointi.

Esimerkiksi puhdas vesi ja sanitaatio –teemassa tavoitteena on löytää kilpailukykyisiä ratkaisuja, joilla lääkeainejäämät ja mikromuovit poistetaan jätevedestä. Tavoitteena on myös kehittää vettä säästäviä ja kierrättäviä teknologioita, jotta jätevettä syntyy vähemmän ja sitä voidaan käyttää uudelleen.

Miten parannetaan sinisen biotalouden edellytyksiä?

Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttävät muutoksia yritysten, tutkimuksen, hallinnon ja myös kolmannen sektorin toimintatavoissa ja yhteistyössä. Agendassa tunnistetaan viisi painopistettä, jotka luovat muutokselle perustan, kertoo valmistelua johtanut erityisasiantuntija Riitta Rahkonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Vesiympäristön käytön kestävyys edellyttää, että meillä on luotettava kuva esimerkiksi hyödynnettävän kalakannan tilasta. Vesistöalueiden käytön ja hoidon suunnittelu sekä kaavoitus ovat myös keskeisessä roolissa. Meidän tulee ymmärtää paremmin ekosysteemin ja ihmistoimintojen monimutkaista vuorovaikutusta ja ennakoida muutoksia eri toimijoiden näkökulmista, Rahkonen sanoo.

Innovaatiot mahdollistavat uudenlaiset resurssikierrot sekä täysin uudenlaiset veden ja vesiluonnonvarojen hoidon ja käytön ratkaisut. Innovaatioiden syntymiselle on tärkeää luoda edellytyksiä. Digitalisaatio sekä bioteknologian ja –prosessoinnin nopeasti kehittyvät menetelmät mahdollistavat korkean arvon tuotteiden ja uusien palveluiden kehittämisen.

– On tärkeää luoda kansainvälisesti houkuttelevia tutkimus- ja kokeilualustoja, myös virtuaalisia, ja kohdentaa viisaasti investointeja vanhentuvan infran ja myös digitaalisen infrastruktuurin uudistamiseen. Esimerkiksi Suomessa vesi-infrastruktuurin korjausvelka on yhdestä kahteen miljardia euroa ja merkittäviä investointeja tehdään lähitulevaisuudessa. Niitä toteutettaessa voidaan edistää uusia innovaatioita ja luoda kansainvälisestikin kiinnostavia kokeiluympäristöjä kuten Mikkelissä on tapahtunut, täydentää neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Liiketoimintamallit ja arvonluonnin logiikka kehittyvät jatkuvasti. Myös tutkimustoiminnassa on ymmärrettävä nykyistä paremmin, mistä arvo voi syntyä ja kehittää ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa. Innovaatiotoiminta ja tutkimustiedon hyödyntäminen vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä ja luottamusta.

Lisäksi tavoitteena on luoda perinteiset yritys-, tieteenala-, hallinto- ja toimialarajat ylittäviä osaamisen keskittymiä, joissa osaamista jaetaan ja jotka houkuttelevat myös tutkimusrahoittajia ja sijoittajia niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

–  Nyt tarvitaan eri alojen osaajien törmäyttämistä, että syntyy uusia tuotteita ja palveluita. Uskomme, että yritysten, julkisen sektorin, tutkimus- ja koulutustahojen uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä on menestyksen avain, toteavat Rahkonen ja Halonen.

Rahkosen mukaan sinisessä niin kuin muussakin biotaloudessa fiksu hallinto tarkoittaa, että julkiset tahot tukevat kestävää ja resurssitehokasta liiketoimintaa, ymmärtävät entistä paremmin uusia arvonluonnin tapoja ja vahvistavat tutkimus- ja muun rahoituksen kanavoitumista Suomeen.

Agenda on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta ja se on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Työhön ovat osallistuneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting oy. Arvokkaita näkemyksiä on saatu yrityshaastatteluiden, työpajojen, verkkokyselyn ja lausuntokierroksen avulla.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411
erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, p. 0295 162 202
etunimi.sukunimi@mmm.fi