Puuaines puhdistamaan metsätalouden valumavesiä
Tulevaisuudessa esimerkiksi metsätalouden valumavesiä voidaan puhdistaa puuaineksella – hakkuutähteillä ja pienpuulla – kiertotalouden hengessä. Juuri käynnistyneessä PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan puuta hyödyntävän uuden biologisen menetelmän tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden ja vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa.
”Metsätalouden vesiensuojelussa menetelmä on luonnonmukainen, halpa ja oletettavasti pitkälti huoltovapaa. Samaa menetelmää voitaisiin soveltaa myös maatalouden, hule- ja jätevesien sekä turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistuksessa,” toteaa SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori.
Metsätalouden vesiensuojeluun kaivataan entistä tehokkaampia menetelmiä, koska metsäbiomassan tehostuva käyttö yhdessä ilmastomuutoksen kanssa voi lisätä ravinteiden, humusaineiden ja elohopean vesistökuormitusta.
”Vesistöistä huolehtiminen on tärkeä osa kestävää metsien käyttöä. On hienoa, että tutkijat ja hankkeen toteuttajat etsivät yhdessä innovatiivisesti ja käytännönläheisesti keinoja vähentää metsätalouden vesistökuormitusta. Mielenkiintoista on myös saada tietoa siitä, miten luonnon monimuotoisuus hyötyy puun lisäämisestä vesistöön”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Kenttäkokeita Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa
SYKEn suunnittelema menetelmä perustuu puumateriaalin hallittuun käyttöön suometsien vesiensuojelurakenteissa ja vesistökunnostuksissa. Puuaineksen kykyä pidättää humusta ja ravinteita sekä tehostaa pohjaeläin- ja kalatuotantoa tutkitaan kenttäkokein kolmella vesistöalueella: Keski-Suomessa Saarijärven reitillä ja Joutsan Rutajärvellä sekä Etelä-Karjalassa Kuolimo-järvellä. Kuolimolla hankkeeseen osallistuvat myös Savitaipaleen lukion oppilaat.
”Parhaimmillaan vesien tila paranee roimasti ja kalakanta kukoistaa”
”Rannoille ja uomaan kulkeutuneen kuolleen puuaineksen on havaittu puhdistavan vettä, lisäävän vesiluonnon monimuotoisuutta ja parantavan kalakantojen tilaa. Me hyödynnämme tätä ilmiötä ja niputamme oksista ja puunrungoista ”risu- ja rankatukkeja”, jotka asetetaan ojiin, laskeutusaltaisiin ja puroihin. Veteen uponneen puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa. Juuri tämä päällyskasvusto ja sitä hyödyntävä eliöstö suodattavat vedestä epäpuhtauksia. Parhaimmillaan vesien tila paranee roimasti ja kalakannat kukoistavat”, kertoo SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori.
Yhteistyöllä uusi vesienhoidon toimintamalli
Hanke järjestää työpajoja, seminaareja, retkeilyjä ja koulutustilaisuuksia metsä- ja ympäristöalan toimijoille. Osallistavan yhteissuunnittelun tuloksena syntyy myös uudenlainen metsätalouden vesienhoidon toimintamalli. ”PuuMaVesi-hanke kehittää juuri sellaisia käytännönläheisiä ja kustannustehokkaita vesiensuojelumenetelmiä, joita suometsien käsittelyssä ja yleisemminkin muuttuvassa ilmastossa tarvitsemme”, toteaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä.
Yhteistyön ja tulosten perusteella tuotetaan toimintamalli ja opas siitä, miten uusi biologinen puhdistusmenetelmä otetaan käyttöön ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden vesiensuojelussa.
Puupohjaisilla uusilla Materiaaleilla tehoa metsätalouden Vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin -PuuMaVesi-hanke (2018 – 2020)
Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 230 000 eurolla osana hallituksen kärkihanketta ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön”. Muita rahoittajia ovat mm. Metsä Group sekä Savitaipaleen kunta. SYKEn lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Metsä Group taustayhteisöineen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä yksityiset metsätalousyrittäjät.
