Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Puhdistamolietteiden peltokäytön riskit pieniä, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan

30.01.2019 Jarkko Narvanne

Haitallisten metallien, orgaanisten haitta-aineiden ja suolistobakteerien siirtyminen juomaveteen tai ravintoon puhdistamolietepohjaisista lannoitevalmisteista arvioitiin vähäiseksi tuoreessa selvityksessä. Lisää tutkimusta tarvitaan mikromuoveista ja antibioottiresistenssistä.

Yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa syntyy vuosittain noin miljoona tonnia puhdistamolietettä. Liete sisältää ravinteita ja orgaanista ainesta, joiden hyödyntäminen on tärkeää. Liete käsitellään lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti lannoitevalmisteiksi, joita käytetään maataloudessa ja viherrakentamisessa. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden mukana pelloille ja viheralueille päätyy erilaisia haitallisia yhdisteitä ja taudinaiheuttajia. Jos niiden pitoisuudet ovat suuria, ne voivat vaarantaa ympäristön tai ihmisen terveyden.

Luonnonvarakeskuksen ja Laki ja Vesi Oy:n raporttiin on koottu tietoa näistä aineista ja taudinaiheuttajista sekä niiden aiheuttamista riskeistä ympäristölle ja ihmisille. Selvityksessä tarkasteltiin haitallisia metalleja, orgaanisia haitta-aineita, mikromuoveja, taudinaiheuttajamikrobeja ja antibioottiresistenssiä. Orgaanisia haitta-aineita ovat esimerkiksi muovien rakennus- ja lisäaineet, lääkeaineet, palonestoaineet sekä pesu- ja puhdistustuotteiden sisältämät aineet. Suomen lainsäädännössä on asetettu raja-arvoja lannoitevalmisteiden raskasmetalleille ja hygieniaindikaattoreille. Orgaanisille haitta-aineille raja-arvoja ei ole asetettu.

Lisää tutkimusta riskeistä tarvitaan

Riskit altistua juomaveden tai ravinnon kautta lannoitevalmisteiden sisältämille haitallisille metalleille, orgaanisille haitta-aineille tai suolistobakteereille ovat Suomen olosuhteissa vähäiset. Joidenkin taudinaiheuttajien, kuten legionellabakteerien, esiintyminen puhdistamolietetuotteissa tulee selvittää tarkemmin. Selvitystä vaatii myös hygienisoinnin tehokkuus. Mikromuoveista ja antibioottiresistenssistä tutkimuksia on vielä vähän, ja myös niiden roolista riskien aiheuttajina ihmisten tai ympäristön terveydelle tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Orgaanisten haitta-aineiden riskiä ympäristön terveydelle ei voida selvityksen perusteella sulkea kokonaan pois, ja riskejä maaperän eliöille tulee selvittää tarkemmin. Erityisesti viherrakentamisessa maaperän ja pohjaveden eliöt voivat altistua varsin korkeille haitta-ainepitoisuuksille.

– On selvää, että puhdistamolietepohjaisissa lannoitevalmisteissa esiintyy haitallisia metalleja, orgaanisia haitta-aineita, taudinaiheuttajia, mikromuoveja ja antibioottiresistenssigeenejä. Kokonaisuuden kannalta on muistettava, että joitakin aineita tavataan myös muista orgaanisista lannoitevalmisteista, vesiasiantuntija Niina Vieno Laki ja Vesi Oy:stä sanoo.

Esimerkiksi tuotantoeläinten lannassa esiintyy antibioottijäämiä, sillä lannan hyötykäytölle ei ole asetettu varoaikoja sairasta eläintä antibiooteilla hoidettaessa. Jatkossa tulisi tarkemmin verrata eri lannoitevalmisteiden aiheuttamia riskejä ympäristölle ja ihmisen terveydelle.

Lietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytön vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen selvitettiin Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä -hankkeessa. Työn toteuttivat Laki ja Vesi Oy ja Luonnonvarakeskus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta konsultoitiin taudinaiheuttajien osalta. Selvityksen rahoitti Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja sitä koordinoi Vesilaitosyhdistys.

Julkaisu: Puhdistamolietteiden sisältämien haitta-aineiden aiheuttamat riskit lannoitekäytössä; Vieno, Niina; Sarvi, Minna; Salo, Tapio; Rämö, Sari; Ylivainio, Kari; Pitkänen, Tarja; Kusnetsov, Jaana (2018).

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Kemiran ja Valmetin yhteistyö tuo merkittäviä parannuksia jäteveden käsittelyprosesseihin

Next Post:

Tekoäly ja IoT auttavat vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS