Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Jätevesitutkimus: Amfetamiinia käytetään ennätyksellisen paljon

15.3.2019 by Jarkko Narvanne

Amfetamiinin käyttömäärät kasvoivat Suomessa vuonna 2018 ennätyslukemiin, selviää THL:n jätevesitutkimuksen tuloksista.

”Amfetamiini on keskeinen huumausaine koko Suomessa. Vuoden 2018 käyttömäärät ovat suurimmat, mitä on koskaan jätevesitutkimuksessa kansallisesti mitattu”, sanoo oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar THL:stä.

Kokaiinin käyttö on myös edelleen lisääntynyt, erityisesti eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa. Vuodesta 2012 vuoteen 2018 kokaiinin käyttö on moninkertaistunut.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kokaiinin käyttömäärät ovat jo samaa luokkaa kuin ekstaasin, jonka käytön kasvu on viime vuosina tasaantunut. Etelä-Suomen suurten kaupunkien ulkopuolella kokaiinin käyttö on edelleen huomattavasti harvinaisempaa”, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää THL:stä.

Verrattaessa läntisen tai keskisen Euroopan maihin – tai muihin Pohjoismaihin – kokaiinin käytön suhteellinen osuus huumeiden kokonaiskäytöstä on Suomessa edelleen melko pieni.

 

THL:n tekemä jätevesitutkimus tuottaa tietoa huumeiden käytön alueellisesta esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Huumeiden käyttöä mitataan suurimpien kaupunkien jätevedestä. Vuonna 2018 tutkimukseen osallistui 23 kaupunkia lähialueineen. Näistä yhdeksän oli mukana ensimmäistä kertaa.

Tutkimuksen väestöpohja on noin 55 prosenttia koko Suomen väestöstä. THL vastaa Suomen osuudesta Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen (EMCDDA) vuosittain julkaisemassa kansainvälisessä jätevesitutkimuksessa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Vesiepidemiat vähentyneet Suomessa – suurin riski kesäkuukausina
    Arviointi maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta on julkaistu
    Vetelin Haapajärven vedenpintaa on saatu nostettua pysyvästi valtion kunnostushankkeella (Keski-Pohjanmaa)
    Elämäntyöpalkinto Raija Auralle ja vuoden vesistökunnostaja -palkinto 2026 Veijo Hämäläiselle
    Lapin elinvoimakeskus kunnostaa tänä vuonna kolmea virtavettä

Post navigation

Previous Post:

Talvivaara/Terrafamen suolaantuneet kaivosvedet ovat merkittävästi muuttaneet Jormasjärven vedenlaatua ja eliöyhteisöjä

Next Post:

Vesiosaaminen on Suomelle kasvuliiketoiminnan ja viennin mahdollisuus

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS