Taimenen ja Laatokan lohen vaelluksen ja lisääntymisen edellytyksiä parannetaan Hiitolanjoella
Valtio osallistuu Hiitolanjoen kehittämishankkeeseen, jossa luovutaan joen käytöstä vesivoimatuotantoon ja ennallistetaan joen merkittävät Suomen puoleiset kosket. Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki on ainoa joki Suomessa, jossa esiintyy täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Laatokan lohen lisäksi jokeen nousee kookkaaksi kasvavaa taimenta.
Valtion osallistumien hankkeeseen on osa Sipilän hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeen vaelluskalatoimenpiteen loppuunsaattamista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3,2 miljoonaa euroa. Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat.
Hiitolanjoen koskien ennallistaminen mahdollistaa vesistön vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron käynnistämisen. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on jo aiemmin lunastanut kolmesta Hiitolanjoen vesivoimalaitoksesta keskimmäisen Lahnasenkosken voimalaitoksen Vantaan Energia Oy:ltä vuonna 2017. Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitosten lunastamisen jälkeen kaikki kolme koskea pystytään ennallistamaan kalojen ja muiden vesieliöiden esteettömään kulkuun soveltuvaksi, jolloin vaelluskalat pääsevät hyödyntämään lukuisia jo aiemmin kunnostettuja koskialueita ylempänä Hiitolanjoessa. Hanke etenee vaiheittain ja viimeisen kosken, Ritakosken, ennallistaminen toteutetaan vuonna 2023. Koskien ennallistamishanketta edelsi ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen aloittama vuosina 2009-2019 läpikäyty hanke voimalaitosten velvoittamiseksi kalan kulun järjestämiseen patojen ohi.
– Hiitolanjoessa esiintyy maamme ainoa luonnonvaraisesti lisääntyvä järvilohikanta. Koskien ennallistaminen tukee Suomen ja Venäjän välisen rajavesisopimuksen noudattamista mahdollistaen vaelluskalojen vapaan kulun lisääntymisalueille. Vaelluskalakantojen suojelun lisäksi toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa jokialueen virkistys- ja matkailuarvoa, sanoo maa- metsätalousministeri Jari Leppä.
Ministeri Leppä tapasi 23.7.2019 Rautjärvellä keskeisiä Hiitolanjoen vesistöalueen toimijoita ja tutustui Hiitolanjoen koskien ennallistamissuunnitelmiin.
– Jokivarren kuntien, voimalaitosyhtiöiden ja muiden toimijoiden laaja yhteistyö Hiitolanjoen kehittämisessä sekä valtion vahva sitoutuminen mahdollistaa parhaan mahdollisen kokonaisratkaisun Hiitolanjoen vesistöalueen arvon kasvattamiseksi, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitosta.
Sipilän hallitus paransi Luontopolitiikka-kärkihankkeen toimenpiteillä vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eri puolilla Suomea. Maa- ja metsätalousministeriö suuntasi kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin konkreettisiin ja ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Antti Rinteen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut käynnistämään kansallisen vaelluskalaohjelman, jolla jatketaan toimenpiteitä vaelluskalakantojen vahvistamiseksi. Ohjelmaa valmistellaan tulevana syksynä.
Hiitolanjoen kehittämishankkeen rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola, ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja ja Ahti Invest Oy.
