Purojen tilan uudet arviointikeinot edistävät kalakantojen ja uhanalaisten lajien säilymistä
Pienten virtavesien ekologisen tilan määrittämiseen on kehitetty uusia menetelmiä, jotka mahdollistavat ensimmäistä kertaa vertailukelpoiset ja yhdenmukaiset arviot. Huonokuntoiset purot ja ongelmalliset valuma-alueet voidaan paikallistaa ja vesiensuojelutoimet kohdentaa kustannustehokkaasti. Samalla voidaan vähentää suurempien vesistöjen kuormitusta ja parantaa uhanalaisten lajien kuten esimerkiksi taimenen elinolosuhteita. Menetelmät on kehitetty osana laajaa Freshabit LIFE IP -hanketta.
Suomessa on hyvin vähän täysin luonnontilaisia puroja ja noroja. Kaikki puroluontotyypit ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia tai vaarantuneita. Pieniä puroja ja noroja on perattu vuosikymmenten saatossa, ja ne kärsivät ojituksen ja muun maankäytön aiheuttamasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta.
Pienten virtavesien heikentynyt tila huonontaa myös suurempien vesistöjen vedenlaatua ja ekologista tilaa. Puroissa elää useita harvinaistuneita ja uhanalaisia lajeja, muun muassa purosammalia, vesihyönteisiä, jokihelmisimpukoita eli raakkuja sekä purotaimenia.
”Uusien menetelmien avulla voidaan arvioida, missä kohtaa valuma-aluetta purojen tila on eniten heikentynyt, ja miten siinä havaittu lajisto poikkeaa luonnontilaisesta lajistosta. Lähestymistapa on ensimmäistä kertaa sama kuin suurempien vesien ekologisen tilan luokittelussa. Pienten virtavesien tilaa pystytään nyt arvioimaan luontaisen lajiston häviämisen näkökulmasta”, erikoistutkija Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
”Purojen tilan arviointia esitellään uudenlaisella helppokäyttöisellä tarinakartta-verkkojulkaisulla johon kaikkien vesistöjen tilasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua”, kehottaa Aroviita. Hankkeessa on myös kehitetty malli ja helppokäyttöinen Excel-laskentapohja, jonka avulla voidaan arvioida puron luonnontilaisuutta sen valuma-alueen maankäytön ja uoman suoristuksen perusteella. Käyttäjä syöttää tiedot laskentapohjaan, joka laskee purolle sen luonnontilaisuuden asteen.
Uudet arviointimenetelmät perustuvat tilastomallinnukseen ja hankkeessa koottuihin laajoihin aineistoihin. Hankkeessa koottiin ensimmäistä kertaa yhteen valtaosa pienten virtavesien biologisista tutkimusaineistoista. Tietoa on koottu kaloista, pohjaeläimistä ja vesisammalista yli tuhannesta purosta ja niiden valuma-alueesta kautta maan. Lisäksi on hyödynnetty maastossa kerättyä tietoa Iijoen alueen reilun 400 puron luonnontilaisuudesta ja sitä muuttaneista tekijöistä.
Arviointimenetelmiä on kehitetty Freshabit LIFE IP -hankkeessa yhteistyössä SYKEn, Luken, Oulun yliopiston, Metsähallituksen ja Suomen Metsäkeskuksen kanssa. Freshabit-hanke (2016–2022) on Suomen kaikkien aikojen suurin EU-LIFE- hanke, jonka tavoitteena on parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta.
