Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kodin haitallisia kemikaaleja huuhdellaan edelleen viemäriin – kemikaalitietoisuudessa parannettavaa

16.10.2019 Jarkko Narvanne

HSY:n teettämän tuoreen kyselyn mukaan pääkaupunkiseudun asukkailla on osittain puutteellisia tietoja kodin kemikaaleista ja ympäristön kemikalisoitumisesta. Yli 10 prosenttia kyselyyn vastanneista pääkaupunkiseudun asukkaista huuhtelee haitallisia kemikaaleja kuten maaleja virheellisesti viemärin kautta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY teetti syyskuussa kyselyn haitallisten kemikaalien käytöstä pääkaupunkiseudun kotitalouksissa. Tulosten mukaan asukkaiden tiedoissa ja taidoissa löytyy parannettavaa, mutta silti noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi pystyvänsä vaikuttamaan omilla arjen valinnoillaan Itämeren kemikaalikuormitukseen. Yli 60 prosenttia vastaajista vie tarpeettomat tai vanhentuneet kodin haitalliset kemikaalit useimmiten oikeaoppisesti vaarallisen jätteen keräykseen.

”Teemme jatkuvasti työtä jätevedenpuhdistuksen kehittämiseksi, mutta tarvitsemme myös asukkaiden panosta. Jokainen voi auttaa ja vaikuttaa esimerkiksi välttämällä turhaa kemikaalien käyttöä, lajittelemalla ja kierrättämällä jätteensä oikein sekä valitsemalla ympäristömerkittyjä tuotteita”, vesihuollon ryhmäpäällikkö Paula Lindell kannustaa.

Kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia kertoo suosivansa ympäristömerkittyjä tuotteita. Pohjoismainen Joutsenmerkki ja EU:n Kukkamerkki myönnetään vain ympäristön kannalta parhaille tuotteille. Ne ovat todisteita siitä, että tuotteen koko elinkaaressa on huomioitu ympäristövaikutukset kuten ympäristön kemikalisoituminen ja vesistöjen rehevöityminen. Merkin löytää jo monen tavallisen kodin kemikaalin tai tuotteen kyljestä.

Vastaajista lähes viidennes on siinä käsityksessä, että jätevedenpuhdistamo puhdistaa jäteveden sisältämät kemikaalit kokonaan. Todellisuudessa jätevedenpuhdistamot on ensisijaisesti suunniteltu poistamaan rehevöitymistä ja happikatoa aiheuttavia ravinteita ja orgaanista ainesta. Kaikkia haitallisia aineita jätevesistä ei pystytä poistamaan, joten niitä voi päätyä vesistöihin.

”Tehokkain tapa vähentää vesistöihin päätyvien haitallisten aineiden määrää on haitta-aineiden hallinta päästölähteellä eli siellä, mistä kemikaali päätyy viemäriin. Kotitalouksien rooli on merkittävä, sillä suuri osa jätevesiin päätyvistä haitallisista aineista on peräisin tavallisista suomalaisista kodeista”, kertoo Paula Lindell.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Vesitalous 2/2026 Vesihuoltolain uudistus on ilmestynyt
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025
    Maailman vesipäivää vietetään 22.3. – HSY juhlii nuorten vesiaiheisilla retkillä ja oppitunneilla
    Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista
    Maailman vesipäivä 2026 keskittyy veden rooliin sukupuolten tasa-arvossa

Post navigation

Previous Post:

Tavoitteena Puhdas Itämeri – John Nurmisen Säätiö ja Haaga-Helia allekirjoittivat yhteistyösopimuksen

Next Post:

Talvivaara/Terrafamen käsitellyt jätevedet aiheuttaneet happikadon Nuasjärvessä ja turmelleet pohjan eliöyhteisön

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS