Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Typpikuorma ja ravinteiden hyödyntäminen puhuttavat jätevedenpuhdistuksessa

31.05.2020 Jarkko Narvanne

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n strategisena tavoitteena on jätteiden ja ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöasteen nostaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään kehittämistyötä erilaisissa hankkeissa niin sisäisesti kuin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Ravinteiden talteenotossa ja nykyistä tehokkaammassa kierrätyksessä on potentiaalia. Jätevesilietteen sisältämä orgaaninen aines, ja mm. lietteeseen sitoutunut fosfori ja osa typestä siirtyy tällä hetkellä erilaisiin multatuotteisiin, joiden kautta ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja takaisin kiertoon. Tulevaisuus voi kuitenkin olla ravinteiden erillisessä talteenotossa.

HSY tähtää kierrätys- ja hyötykäyttöasteen nostamiseen usealla kehityshankkeella, kuten fosforin talteenoton RAVITATM-prosessilla. Sillä voidaan tuottaa suoraan hyödynnettävissä olevaa fosforihappoa sekä ammoniumfosfaattia, jota saadaan lietteen kuivauksen sivuvirran typenpoiston kautta. Typen poiston kehittäminen kuuluu Aalto yliopiston vesitekniikan tutkimusryhmän NPHarvest-hankkeeseen, jossa HSY on mukana. Lisäksi 2018 on käynnistynyt jätevesilietteen hiilen ja ravinteiden parempaan hyödyntämiseen tähtäävä tutkimushanke. Tutkimuksesta on jo saatu positiivisia tuloksia jätevesilietteestä tuotetun lietehiilen laadun osalta. HSY rakentaa parhaillaan jätevesilietteen pyrolyysin koetoimintalaitosta, joka käynnistyy joulukuussa 2020.

”Tällä hetkellä maataloudessa käytetty typpi saadaan teollisesti tuotettuna ilmakehän typestä ja fosfori pääosin louhimalla kaivoksesta. Myöhemmin voimme kuitenkin olla tilanteessa, jossa neitseellisten fosforivarantojen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. On tärkeää kehittää ja testata uutta teknologiaa tulevaisuus silmällä pitäen. Tavoitteenamme on, että jäteveden sisältämät resurssit saataisiin tulevaisuudessa käyttöön entistä kohdennetummin. Ravinteiden erottaminen jätevedestä tarjoaisi mahdollisuuden tähän”, kertoo ryhmäpäällikkö Paula Lindell.

Ravinteet ovat aiheuttaneet myös ei toivottua haastetta jätevedenpuhdistukseen. HSY:n alueella typpikuorma on noussut viimeisen parin vuosikymmenen aikana alueen kasvua voimakkaammin ja yhtenä syynä tähän on ylimääräisen proteiinin syönnin lisääntyminen, mikä lisää jäteveteen poistuvan typen määrää. Laitoksille saapuva typpikuorma oli vuonna 2019 suurin 20 vuoteen. HSY:n Typpikuorma-kampanja nostaa aihetta esiin eri tavoin vuosien 2020-21 aikana.

Ravinnepoiston ja talteenoton huippuosaajat kohtaavat Aalto-yliopiston ja HSY:n  järjestämässä konferenssissa

Syksyllä Aalto-yliopisto järjestää yhdessä HSY:n kanssa kansainvälisen vesiyhdistyksen, IWA:n Nutrient removal and recovery –konferenssin. Kolmipäiväinen, koronaviruksen takia kokonaan virtuaaliseksi muutettu konferenssi kokoaa yhteen ravinteiden poiston ja talteenoton huippututkijat ja innovatiiviset käytännön osaajat. Suomalaisilla on konferenssissa useita esityksiä.

”HSY:n osalta erityisen haastava ja mielenkiitoinen tehtävä on konferenssiin sisältyvän Viikinmäen puhdistamovierailun toteuttaminen virtuaalisena. Virtuaalivierailun tulisi yhdistää tiedonvälitys puhdistusprosessista ja tutkimushankkeista Viikinmäen varsin vaikuttavien maanalaisten tilojen esittelyyn. Tavoitteena on, että materiaalia voidaan hyödyntää myös jatkossa, niin että puhdistamoon tutustuminen olisi tulevaisuudessa mahdollista myös niille, jotka eivät eri syistä voi osallistua puhdistamovierailulle”, kertoo tapahtuman suunnittelua HSY:n puolelta koordinoiva projektipäällikkö Anna Kuokkanen.

Jätevedenvedenpuhdistuksen viime vuoden tulokset julkaistu

HSY:n jätevedenpuhdistamon tulokset ovat vuodesta toiseen olleet erinomaisia. Taustalla on jatkuva kehitystyö ja prosessien optimointi. Molemmat laitokset täyttivät kaikki ympäristölupamääräykset. Ympäristölupamääräysten mukaisesti fosforin poistotehon tulee olla molemmilla laitoksilla vähintään 95 prosenttia ja typen poistotehon Viikinmäessä vähintään 80 prosenttia ja Suomenojalla vähintään 70 prosenttia. Vuonna 2019 jäteveden sisältämästä fosforista poistettiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla 97 prosenttia ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolla 98 prosenttia. Typestä poistettiin Viikinmäessä 90 prosenttia ja Suomenojalla 72 prosenttia. Espoon Blominmäkeen vuonna 2022 valmistuva jätevedenpuhdistamo tulee vaikuttamaan jätevedenpuhdistuksen hyviin tuloksiin entisestään.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä – viime vuonna ennätysmäärä tautitapauksia
    Vesiturvallisuus on paineessa monesta suunnasta – ennakointi ja kunnossapito ratkaisevat
    Kuusinkijoen kunnostamista jatketaan valuma-alueen ennallistamisella
    Vesitalous 2/2026 Vesihuoltolain uudistus on ilmestynyt
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025

Post navigation

Previous Post:

Digitaaliset tiedot ja niiden analysointi tukevat verkostosaneerausten kohdentamista

Next Post:

Kuntien infrainvestoinnit eivät tyssänneet koronaepidemiaan, mutta lopulliset vaikutukset näkyvät viiveellä

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS