Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Värikkäät kaivonkansitarrat muistuttavat: älä heitä roskia hulevesikaivoon

23.08.2020 Jarkko Narvanne

Maahan tai kadulla olevaan hulevesikaivoon heitetty roska, kuten tupakantumppi, voi päätyä sotkemaan lähivesistöä. Pääkaupunkiseudulla elokuussa näkyvä kampanja muistuttaa, että hulevesikaivoon heitetty roska voi ajautua hulevesiviemäriä pitkin vesistöön kuten puroon tai mereen.

Mahanpuruja muovista -kampanja on Pidä Saaristo Siistinä ry:n luoma kampanja, jossa kaivonkansia tarroittamalla herätetään tietoisuutta ja keskustelua vesistöjen roskaantumisesta. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty kampanja näkyy tänä vuonna myös pääkaupunkiseudulla. Tarroitettuja kaivonkansia voi nähdä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n järjestämänä Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa. Mukana yhteiskampanjassa ovat myös Espoo, Turku, Lahti ja Lieto. Kampanja-aika on 17.-31.8.2020.

Värikkäässä kaivonkansitarrassa on kala, jonka kita on ammollaan. Tämä muistuttaa siitä, että kaivoon päätyvät roskat voivat pahimmassa tapauksessa päätyä kalan mahaan. Vantaalla tarroja voi löytää Myyrmäestä Myyrmäenraitilta Kinorinteestä, sekä Martinlaakson aseman tuntumasta. Kauniaisissa kampanja näkyy keskusta-alueella Tunnelitiellä ja Thurmaninaukiolla. Helsingissä kalatarroja voi bongata Baanalta Kiasman ja Sanomatalon liepeiltä, sekä Ateneumin ympäristöstä.

Kampanjalla halutaan nostaa esille, että suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista ja ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi hulevesiviemäreitä pitkin.

– Kaupungissa maahan tai suoraan hulevesikaivoon heitetty roska voi päätyä huleveden mukana suoraan lähivesistöön. Hulevettä eli pintoja pitkin valuvaa sade- ja sulamisvettä ei pääsääntöisesti puhdisteta tai suodateta, vaan se päätyy puhdistamatta esimerkiksi puroon tai mereen. Niinpä esimerkiksi maahan heitetyt tupakantumpit voivat päätyä sellaisenaan likaamaan vesistöjä. Tämä voi olla monelle yllätys, ja siksi pyrimme lisäämään tietoa roskien kohtalosta tämän kampanjan avulla. Jokainen voi vaikuttaa asiaan huolehtimalla omat roskansa roska-astioihin, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Marika Visakova.

Pidä Saaristo Siistinä ry järjestää Mahanpuruja muovista -kampanjan yhteistyössä HSY:n, Espoon kaupungin, Lahden kaupungin, Liedon kunnan, Liedon Veden ja Turun kaupungin kanssa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Koronavirusta todettu jätevesissä usean kaupungin alueella elokuussa

Next Post:

Mikromuoveja löytyy kaikkialta vesistöissä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS