Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Vesistöjen kemiallinen tila on edelleen huono

28.08.2020 Jarkko Narvanne

Suomen järvien, jokien ja rannikkovesien kemiallinen tila ei ole parantunut, vaikka useimpien aineiden pitoisuudet alittavat niille asetetut pitoisuusrajat eli laatunormit. Muutaman pysyvän ja eliöihin kertyvän aineen laatunormit ylittyvät laajasti Suomessa ja sen vuoksi pintavesien kemiallinen tila on huono.

ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus arvioivat pintavesien kemiallisen tilan kuuden vuoden välein. Tila-arviossa verrataan vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia niiden ympäristönlaatunormeihin, jotka ovat haitallisuuteen perustuvia pitoisuusrajoja. Arvioinnissa on mukana 6875 vesimuodostumaa, jotka kattavat koko Suomen.

Elohopea usein syynä huonoon vesien tilaan

Elohopean pitoisuusraja ylittyi noin puolessa vesimuodostumista. Luokittelutulos pysyi pääosin samana kuin edellisessä luokittelussa. Elohopean määrää arvioidaan kaloihin kertyneellä pitoisuudella, mutta sen pitoisuusraja vesistöjen kemiallisen tilan arvioinnissa on huomattavasti tiukempi kuin kaloille elintarvikkeena asetettu enimmäispitoisuus.

Elohopea on kaukokulkeutuva raskasmetalli, joka on peräisin fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kivihiilen poltosta. Elohopean käyttöä ja päästöjä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin. Vesistöjen elpymisen odotetaan kuitenkin kestävän vuosikymmeniä tai vuosisatoja, sillä nykyisen laskeuman osuus on hyvin pieni verrattuna maaperässä ja sedimenteissä jo olevaan elohopean määrään.

Palonestoaineiden pitoisuudet ylittävät raja-arvon kaikkialla

Aikaisemmin palonestoaineina käytettyjen bromattujen difenyylieettereiden (PBDEt) ympäristönlaatunormi tiukkeni vuonna 2015. Se ylittyy kaikkialla Euroopassa. PBDE-aineet ovat kaukokulkeutuvia ja erittäin hitaasti hajoavia yhdisteitä. Niiden käyttö on kielletty kansainvälisesti muutamia erikseen mainittuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Ympäristönlaatunormia on kritisoitu liiankin tiukaksi. Elintarvikeviranomaisilla ei ole raja-arvoa kalojen PBDE:lle.

Muiden yhdisteiden ympäristönlaatunormiylityksiä vain vähän

Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet ylittyivät noin 40 vesimuodostumassa. Orgaanisten tinayhdisteiden (TBT), perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFOS) ja PAH-yhdisteisiin kuuluvien aineiden ympäristönlaatunormit ylittyivät alle kymmenessä vesimuodostumassa.

Kemiallisen tilan luokittelu vesienhoitosuunnitelmien pohjana

Nyt valmistuneen pintavesien kemiallisen tilan sekä vuonna 2019 valmistuneiden ekologisen tilan ja pohjavesien tilan luokittelua käytetään vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun pohjana kolmatta vesienhoitokautta varten (2022–2027). Suunnitelmien tavoitteena on vesien tilan parantaminen. Vesienhoitosuunnitelmien julkinen kuuleminen alkaa 2.11.2020.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Mikromuoveja löytyy kaikkialta vesistöissä

Next Post:

Maa- ja vesitekniikan tuelle uusi toiminnanjohtaja

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS