Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kuusamon Kuusinkijoki vapautetaan vesivoimasta

08.03.2021 Jarkko Narvanne

Myllykosken vesivoimalaitos lopettaa toimintansa Kuusamon Kuusinkijoella, jolloin uhanalainen järvitaimen pääsee vapaasti vaeltamaan laajoille virtavesi- ja järvialueille. Sitova aiesopimus allekirjoitettiin 4.3.2021 Helsingissä.

Voimalaitos on ollut suuren vesistökokonaisuuden ainoa patorakenne. Koskienergia Koskivoima Oy myy voimalaitoksensa Kuusinkijoki kuntoon ry:lle.

Voimalaitostoiminnan lakkauttamishanketta tukee maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalaohjelma NOUSU, jonka avulla parannetaan vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa ympäri Suomen. NOUSU-ohjelma toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitetta vaelluskalakantojen elvyttämisestä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja jatkaa edellisellä hallituskaudella käynnistettyä kärkihanketta.

– Virtavesien avaaminen vaelluskaloille vahvistaa sekä kalakantoja että alueellista elinvoimaa. Kuusinkijoki on NOUSU-ohjelmalle todellinen helmi, joka tukee uhanalaisen järvitaimenkannan elpymistä ja edistää myös Kuusamon seudun matkailua. Paikallinen yhdistys on edistänyt hanketta esimerkillisen tehokkaasti ja Koskienergia Oy ansaitsee kiitokset Myllykosken voimalatoiminnan lopettamisesta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Voimalatoiminnan päätyttyä vesi ohjataan takaisin tähän asti kuivana olleeseen Piilijokeen, jota pitkin taimenet pääsevät vaeltamaan Kuusingin pääuomasta aina latvavesille saakka. Kuusinki on yksi Kuusamon kolmesta kuuluisasta taimenjoesta, joista kaksi muuta ovat Kitkajoki ja Oulankajoki. Nämä kolme yhtyvät Venäjän puolella ja laskevat Paanajärveen, josta vesireitti jatkuu Pääjärveen järvitaimenen laajoille syönnösalueille.

– Kuusamo on luontokaupunki, jossa on hienot joet. Voimalaitos on kuitenkin estänyt kalojen nousun, jonka vuoksi taimenkanta on pienentynyt viimeisten vuosien aikana. Tämä hanke vapauttaa taimenen kutualueita 50 kilometrin matkalta, jolla on valtava merkitys uhanalaiselle järvitaimenelle. Haluan kiittää Kuusamon kaupunkia, NOUSU-ohjelmaa, Koskienergiaa ja kaikkia, jotka ovat auttaneet edistämään asiaa, sanoo Matti Aikio, Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohtaja.

– Koskienergialla on ollut aiemmin omia Kuusinkijoen vaelluskalojen elinoloja parantavia hankkeita, jotka eivät ole syystä tai toisesta edenneet. Kuusinkijoki kuntoon ry:n tavoite täyttää myös aiempien hankkeiden tavoitteet, joten päädyimme luopumaan Myllykosken voimalaitoksesta. Jatkamme ympäristöhankkeidemme parissa muilla voimalaitoksillamme, sanoo Koskienergia Koskivoiman toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen.

– Kuusinkijoen vesistöalueen potentiaali on huikea. Voimalaitoksen lunastamista seuraa vanhan jokiuoman vapauttaminen ja kunnostustyö, jonka jälkeen voidaan elvyttää monimuotoinen ja runsas taimenpopulaatio Kuusinkijoen vesistön yläosille. Taimenkannan palauttaminen vaatii padon purkamisen lisäksi muun muassa kestäviä kalastusjärjestelyjä sekä sujuvaa rajavesiyhteistyötä Venäjän kanssa, toteaa NOUSU-ohjelman koordinaattori Matti Vaittinen.

Valtio on sitoutunut rahoittamaan 50 prosenttia voimalaitoksen kauppasummasta, joten kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää, että paikallinen järjestö saa vuoden 2021 aikana koottua puolet kauppasummasta muista lähteistä. Rahankeräystyö on mittava urakka, johon ovat jo sitoutuneet Kuusamon kaupunki, Ilkka Herlin ja Miikka Kiprusoff. WWF on puolestaan lupautunut osarahoittajaksi kunnostusvaiheelle, joka käynnistyy voimalaitoksen lunastuksen jälkeen.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta

Next Post:

Järvisuomalaista yhteistyötä vesilaitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS