Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Ravinteet talteen ja hiili sidotuksi jätevedestä

06.03.2023 Jarkko Narvanne

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kehittänyt innovatiivisia menetelmiä, joiden avulla yhdyskuntien tuottamasta jätevedestä voidaan ottaa talteen elintärkeitä ravinteita sekä hiiltä.

RAVITA- ja pyrolyysiteknologiat mahdollistavat jäteveden ravinteiden ja hiilen tehokkaan hyödyntämisen ja edistävät siten kiertotaloutta.

Ympäristöministeriön tukemassa kaksivuotisessa RAHI 2 -hankkeessa teknologioita edennetään kohti täyden mittakaavan prosesseja.

HSY:ssä kehitetyn RAVITATM-prosessin lähtökohtana on jäteveden sisältämän fosforin erottaminen jätevedenpuhdistamolla syntyvästä lietteestä. Fosfori otetaan talteen jätevedenpuhdistusprosessin jälkikäsittelyvaiheessa, jossa fosforia ja kiinteää ainesta poistetaan jätevedestä tavallisesti esimerkiksi kiekkosuodatuksen avulla. RAVITA-prosessin avulla jätevedestä poistettu fosfori jalostetaan fosforihapoksi, jota voidaan käyttää esimerkiksi lannoitteissa neitseellisten luonnonvarojen sijaan. Fosforin poisto vähentää myös vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta. RAHI 2-hanke jatkaa aiemman hankkeen tulosten perusteella RAVITA-teknologian skaalaamista kohti käytännön sovelluksia.

– Hankkeessa tarkastellaan mahdollisuutta hyödyntää RAVITA-teknologiaa fosforin erotteluun ja talteenottoon valtakunnallisesti. Lisäksi toisena osana hanke keskittyy mahdollistamaan RAVITA-prosessin skaalaamisen täyteen mittakaavaan kehittämällä edeltävässä hankkeessa tunnistettuja kohteita, kertoo projektipäällikkö ja HSY:n projekti-insinööri Sini Reuna.

Noin kolmasosa puhdistamolle tulevasta fosforista sitoutuu lietteeseen. HSY:n pilotoima lietteen pyrolyysi jalostaa fosforin talteenottoa sitoen samalla osan lietteen hiilestä stabiiliin muotoon.

– Hankkeen kolmannen osan tarkoitus on tuottaa tietoa lietteen pyrolysoinnin kokonaisympäristövaikutuksista ja siitä, miten prosessin käyttökustannuksia on mahdollista kattaa myymällä hiilikrediittejä vapaaehtoisella päästökauppamarkkinalla. Alustavien laskelmien mukaan lietteen pyrolysoinnin mahdollistama hiilensidontapotentiaali on merkittävä, kertoo HSY:n projektipäällikkö Linda Röman.

RAHI 2 -hankkeen kokonaisarvo on 742 275 euroa, josta ympäristöministeriön myöntämän rahoituksen osuus on 363 715 euroa. Rahoituslähteenä on Next Generation EU.

Lisätietoja:

hsy.fi/rahi

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Matalampien ojien avulla ilmasto- ja vesistöhyötyjä

Next Post:

Selvitys: Kiertotaloutta voidaan toteuttaa monipuolisesti vesihuollon kaikilla osa-alueilla

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS