Puhtaat vedet luovat perustan kestävälle talouskasvulle
Suomen vesipolitiikka kaipaa tavoitteiden ja ohjauksen kokonaisvaltaista uudistamista, esittävät Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BlueAdapt-tutkimushankkeen tutkijat.
Vesipolitiikan kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi tutkijat esittävät eri alojen ongelmiin pureutuvaa toimenpideohjelmaa, joka pohjautuu ennen kaikkea tarpeeseen kohdistaa vesien laatuun vaikuttaviin tai vesivaroja ja vesiekosysteemejä hyödyntäviin toimialoihin eriytynyttä politiikkaa.
Vesi on elämän ylläpitäjä ja mittaamattoman arvokas luonnonvara. Hyvä veden laatu luo ihmisille hyvinvointia ja toimeentuloa ja mahdollistaa parhaiten myös vesiekosysteemien sopeutumisen lämpenevään ilmastoon. Puhutaan sinisen talouden kestävyyssiirtymästä. Se tarkoittaa vesien tilaan keskeisesti vaikuttavien toimialojen taloudellista uudistumista vesien ekologisen tilan ja kansalaisten hyvinvoinnin mahdollistamiseksi.
Sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa -julkaisu syntetisoi BlueAdapt-hankkeen (2018–2023) tutkimustuloksia vastaamaan tarpeeseen vesipolitiikan uudistamisesta. Kestävyyssiirtymä edellyttää, että vesien laatuun vaikuttaviin tai vesivaroja ja vesiekosysteemejä hyödyntäviä toimialoja uudistetaan toimialasta riippuen tukemalla irtikytkentää haitallisista ympäristövaikutuksista, hallittua alasajoa tai kasvun kestävyyden turvaamista.
”Vesiresursseja hyödyntävien toimialojen uudistumista tulisi edistää sellaisilla taloudellisilla kannustimilla ja oikeudellisella sääntelyllä, jotka paitsi tehostavat toimintaa myös edistävät innovaatioita”, sanoo professori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopistosta.
Sininen siirtymä toteutuu, kun tuotannon kasvu ei enää lisää vesistöihin tulevaa kuormitusta tai muuta haittaa luonnolle. Aloja, joissa tätä uudistavaa kasvua erityisesti kaivataan, ovat esimerkiksi maa- ja metsätalous, kalankasvatus ja vesivoiman tuotanto. Aloilla, jotka kuormittavat ympäristöä suuresti ja samalla menettävät merkitystään siirtymän edetessä, tulisi tukea negatiivista kasvua eli hallittua alasajoa. Näitä aloja ovat esimerkiksi turvetuotanto ja pienvesivoima.
”Tämä voi kuitenkin toteutua vain, jos toiminnan ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys turvataan ja punnitaan huolellisesti vaikutukset ympäristön tilatavoitteisiin ja muihin toimialoihin”, toteaa BlueAdapt-hankkeen konsortiojohtaja, professori Anna-Stiina Heiskanen Suomen ympäristökeskuksesta.
Sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa -julkaisu esittelee tiekartan ja suositukset näiden tavoitteiden tueksi.
BlueAdapt-hankkeen TRAGORA-työn ytimessä ovat Niko Soininen (Itä-Suomen yliopisto), Markku Ollikainen (Helsingin yliopisto), Helena Valve (Suomen ympäristökeskus), Jukka Similä (Lapin yliopisto), Niina Kotamäki (Suomen ympäristökeskus) ja Anna Björk (Demos Helsinki). Lisäksi TRAGORA-työhön ovat osallistuneet lukuisat BlueAdapt-hankkeen tutkijat.
