Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pyttyyn heitetty roska ei katoa

07.12.2023 Jarkko Narvanne
Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle vuosien saatossa jäteveden mukana saapuneita leluja. Kuva: HSY

HSY kertoo tiedotteessaan, että HSY:n jätevedenpuhdistamoille päätyi viime vuonna jätevesien mukana noin 800 tonnia roskaa, mikä ei sinne kuulu. Isommat roskat jäävät kiinni puhdistuksen alkuvaiheessa olevaan siivilään eli välppään. Roskien joukosta on vuosien saatossa löytynyt myös leluja, kännyköitä ja tekohampaita.

Yleisimpiä jätevedenpuhdistamoille tulevia roskia ovat käsipyyhepaperit, biojätteet ja hygieniatuotteet kuten pumpulipuikot ja tamponit. Näiden joukosta löytyy myös ajoittain erikoisempia esineitä, jotka on tarkoituksella laitettu tai vahingossa pudonneet vessanpönttöön. Vessan vetämisen jälkeen roskat ja tavarat kulkeutuvat viemäriverkostossa eteenpäin jätevedenpuhdistamolle, elleivät jää kiinni viemäriputkiin tai jätevesipumppuihin.

Roskat aiheuttavat tukoksia kiinteistössä ja viemäriverkostossa ja maksu koituu asukkaalle

Mikäli roska aiheuttaa tukoksen kiinteistössä, tulee siitä lasku kiinteistön asukkaiden maksettavaksi. Roskat voivat tukkia myös HSY:n jätevedenpumppaamojen pumppuja, jotka pumppaavat jätevettä eteenpäin viemäriverkostossa.

– Olemme arvioineet, että tukkeutuneiden pumppujen avaamiseen kuluu noin 300 000 euroa vuodessa. Tukosten avaamiseen kuluva henkilökunnan työaika on pois muista jätevesipumppaamoiden huoltotöistä, kertoo kaukokäyttöyksikön päällikkö Petteri Jokinen. Pumpputukoksia avataan noin seitsemän kappaletta viikossa. Muutama vuosi aikaisemmin tukosten määrä oli yhdestä kahteen viikossa. Koronapandemian aikana tukosten määrä lähti nousuun, ja osasyynä tähän oli lisääntynyt hygieniatuotteiden, kuten kumihanskojen, puhdistusliinojen ja kasvomaskien päätyminen virheellisesti viemäriin, hän jatkaa.

Kun roskat päätyvät puhdistamolle, läpimitaltaan yli sentin mittaiset roskat poistetaan välpän avulla. Tämän jälkeen roskat joudutaan vielä kuivaamaan ja kuljettamaan jätteenpolttoon. Roskia kuljetetaan vuosittain poltettavaksi noin 150 rekka-autollista. Myös roskien käsittelystä ja kuljetuksesta koituu kuluja. HSY:lle koituvat kustannukset maksavat lopulta asukkaat jätevesimaksuissaan.

Mitä viemäriin saa laittaa

Viemäriin kuuluu siis vain ihmisestä ulos tulevat jätökset, vessapaperi ja pesuvedet. Paperilaaduista wc-paperi on ainoa, joka ehtii hajota matkalla puhdistamolle. Muut paperilaadut kuten talous- ja käsipyyhepaperit eivät hajoa kunnolla viemärissä.

– Joulun kolkutellessa ovella on syytä myös muistaa, että rasvatkaan eivät kuulu viemäriin. Esimerkiksi kinkunrasvat jähmettyvät viemäriputken seinämiin ja voivat aiheuttaa tukoksen. Kinkunrasvan voi hyydyttää ja laittaa biojätteeseen tai kompostiin. Nestemäisenä rasvan voi kaataa suljettavaan purkkiin ja laittaa purkin sekajätteeseen tai viedä erilliseen kinkunrasvakeräykseen, kertoo ympäristöasiantuntija Elina Tanner. Viemäriin joutuessaan rasvat ja biojätteet ruokkivat verkostossa elävää rottapopulaatiota, hän jatkaa.

Wc- ja kylpytiloihin kannattaa hankkia roskis, johon syntyvät roskat on helppo heittää, oikeaa lajittelua kuitenkaan unohtamatta. Näin vältytään siltä, että kylpyhuoneesta tulee mutakylpyhuone.   

Video: Siisti viemäri: Haluatko mutakylvyn kotiisi?

 

Yhteyshenkilöt

Jätevesipumppujen tukokset: kaukokäyttöyksikön päällikkö Petteri Jokinen, petteri.jokinen@hsy.fi, puh. 050 555 6962

Viemärietiketti: ympäristöasiantuntija Elina Tanner, elina.tanner@hsy.fi, puh. 050 577 6495

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

WWF:n vesienhallintatyön kausi huipentui tänä vuonna Raaseporiin – kosteikkoa koristaa kolme linnunmuotoista saarta

Next Post:

Akkuteollisuuden vedenkäytön ympäristö- ja talousvaikutusten arvioinnille kestävän kasvun avustus

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS