Rahoitus on suurin haaste jätevesiseurannan käyttöönotossa eri Euroopan maissa

17.10.2024 Jarkko Narvanne

Tuoreen selvityksen mukaan rahoitus on suurin haaste jätevesien seurantajärjestelmien käyttöönotossa. Yli 70 prosentilla kyselyyn vastanneista Euroopan maista ei ole tällä hetkellä oikeudellista kehystä tai sääntelyä kansallisille jäteveden seurantajärjestelmille.

Tiedot käyvät ilmi EU-WISH-hankkeen tekemästä kyselystä, jossa kartoitettiin jätevesiseurannan käyttöä eri Euroopan maissa. EU-WISH (EU-Wastewater Integrated Surveillance for Public Health) on EU4Health-ohjelman hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa EU-maiden valmiuksia ehkäistä, varautua ja reagoida vakaviin rajat ylittäviin terveysuhkiin. Hankkeessa on yhteensä 62 kumppania 26 Euroopan maasta.

Vain neljä kyselyyn vastannutta maata ilmoitti, että heillä on jätevesiseurantajärjestelmien kehittämiseen, ylläpitoon ja laajentamiseen kohdistettuja rahoitusmekanismeja tai resursseja. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista maista (n = 14) on rahoitusmekanismi vain jotakin jätevesiseurannan osa-aluetta varten. Seitsemän maata ilmoitti, että heillä ei ole lainkaan rahoitusmekanismeja jätevesiseurannan toteuttamiseen.

Taloudellisista ja hallinnollisista haasteista huolimatta monissa Euroopan maissa tehdään aktiivista jätevesiseurantaa. Jätevesistä seurataan hengitystieviruksia, erityisesti SARS-CoV-2:ta (24 maassa), mutta myös influenssaa ja muita hengitystieviruksia (14), poliota ja muita enteroviruksia (18), mikrobilääkeresistenssiä (8), uusia taudinaiheuttajia (6), huumeita (11) sekä kemikaaleja ja terveyteen liittyviä biomarkkereita (7). Moni vastaaja myös kertoi, että heillä on suunnitelmissa laajentaa jätevesiseurantaa vuoden 2024 lopulla tai vuoden 2025 alussa.

Kyselyn vastaajat edustivat EU-WISH-hankkeessa mukana olevia organisaatioita, ja vastauksia saatiin yhteensä 27:sta eri maasta.