Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Väitös: Jätevesiseurantaa voidaan käyttää influenssa A- ja RS-virusepidemioiden seuraamiseen

26.05.2025 Jarkko Narvanne

Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat Suomessa vuosittaisia epidemioita ja merkittävän taakan yhteiskunnalle.

Filosofian maisteri Annika Länsivaara osoitti väitöstutkimuksessaan, että jätevesiseurantaa voidaan hyödyntää influenssa A- ja RS-virusten aiheuttamien epidemioiden seuraamiseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut influenssa A- ja RS-virusten jätevesiseurannan.

Filosofian maisteri Annika Länsivaara. Kuva: Antti Koivisto

Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat epidemioita vuosittain. Näitä epidemioita on seurattu Suomessa kliinisellä seurannalla, jossa laboratoriossa vahvistetut tautitapaukset raportoidaan kansalliseen tartuntatautirekisteriin.

Annika Länsivaara tarkasteli väitöstutkimuksessaan, voiko jätevesiseurantaa käyttää täydentämään influenssa A- ja RS-virusten kliinistä seurantaa Suomessa. Lisäksi hän vertaili erilaisia molekyylidiagnostiikan menetelmiä virusten havaitsemiseen jätevedestä sekä virusten esiintymistä puhdistamattomassa ja puhdistetussa jätevedessä.

Länsivaara analysoi influenssa A- ja RS-viruksia jätevesinäytteistä, jotka oli kerätty kymmeneltä jätevesilaitokselta kuukausittain yli vuoden ajan. Jätevesilaitokset kattoivat 40 % Suomen väkiluvusta. Tutkimuksen perusteella jätevesiseurannan avulla havaitaan herkästi virusten esiintyminen populaatiossa. Virusten määrä jätevedessä korreloi myös tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen tautitapausten kanssa.

– Viruksen havaitsemiseen jätevedestä riittää, että tartunnan saaneet yksilöt erittävät virusta. Virus voidaan siis havaita jätevedestä, vaikka tartunnan saaneet olisivat oireettomia tai lieväoireisia, ja huolimatta siitä, haluavatko tai pääsevätkö he lääkäriin. Siksi jätevesiseuranta on oiva täydennystyökalu kliiniselle seurannalle, Länsivaara toteaa.

Tutkimuksen perusteella muitakin viruksia ja patogeenejä, kuten antibioottiresistenttejä bakteereita, voitaisiin todennäköisesti seurata Suomessa jätevesiseurannan avulla.

Joissain kaupungeissa epidemian alusta saatiin myös ennakkovaroitus, sillä viruksia havaittiin jätevedessä ennen kuin tapauksia havaittiin henkilötestauksessa. Jätevesiseurantaa voidaankin käyttää myös ennakkovaroitusjärjestelmänä, koska tartunnan saaneet erittävät yleensä virusta jäteveteen jo ennen oireiden alkamista.

– Jätevesiseurannalla ei kuitenkaan voida tutkia virusinfektioita yksilötasolla. Se kertoo ainoastaan sen, kuinka paljon virusta esiintyy populaatiossa, Länsivaara huomauttaa.

Länsivaara havaitsi tutkimuksessaan myös, että suomalainen puhdistettu jätevesi sisältää virusten perimää.

– Väitöstutkimuksessani käytetyt menetelmät eivät kuitenkaan pysty kertomaan, ovatko luontoon vapautettavan jäteveden sisältämät virukset infektiokykyisiä. Tähän liittyen tulisi tehdä lisätutkimuksia, Länsivaara toteaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 30. toukokuuta

Filosofian maisteri Annika Länsivaaran biotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Wastewater Surveillance for Viral Epidemics: A National Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 30.5.2025 kello 12.00 alkaen Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Sílvia Bofill-Mas, University of Barcelona. Kustoksena toimii dosentti Sami Oikarinen, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista
    Maailman vesipäivä 2026 keskittyy veden rooliin sukupuolten tasa-arvossa
    Vesihuoltolaitosten kuntapäättäjäviestintään tueksi esitysmateriaali
    Kevättulvat jäämässä monin paikoin pieniksi
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille

Post navigation

Previous Post:

Saaristomeripalkinto Pauli Aalto-Setälälle

Next Post:

Kevään kalaistutukset saatu päätökseen Rannikko-Suomen alueella

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
kansi
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS