Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot
Photo by Anne Nygård on Unsplash

Jäteveden uusiokäyttö lisää ravinteiden kiertoa ja säästää juomakelpoista vettä

01.12.2025 Jarkko Narvanne

Kasveille tärkeiden ravinteiden, kuten fosforin ja typen kierrätys sekä veden uudelleenkäyttö yhdyskuntien jätevesistä kaipaa tehostusta. Turun yliopiston koordinoiman Reuse of Nutrients and Water from Human Based Sludge (ReNuW-Hubs) -hankkeen tavoitteena on pureutua konkreettisesti tähän ongelmaan.

ReNuW-Hubs -projektissa selvitetään sitä, miten ravinteet ja vesi saadaan paremmin talteen käyttämällä fysikaalis-kemiallista hygienisoivaa puhdistustekniikkaa, joka on sijoitettu kuuden metrin pituiseen merikonttiin. Siirrettävässä merikontissa oleva teknologia tarjoaa joustavan ratkaisun syrjäisille alueille, joilla ei ole riittävää puhdistuskapasiteettia jätevesien suuren kausivaihtelun vuoksi, kuten esimerkiksi suosituissa matkailukohteissa. 

Kierrätysravinteiden käyttö vähentää lannoitteiden tarvetta ja vastaavasti veden uusiokäyttö vähentää juomakelpoisen veden käyttöä kastelussa. Projekti edistää kierrätettyjen ravinteiden ja talteenotetun veden uusiokäyttöä niin maanviljelijöiden, puutarhureiden kuin kuntien viherosastojen keskuudessa. Tavoitteena on saada molempia kierrätettyjä resursseja myös aidosti kaupalliseen käyttöön. 

Teknologian kehittämisen lisäksi projektissa tarkastellaan myös käyttäjien asenteita kierrätysresursseja kohtaan. Hanke pyrkii lisäämään tietoisuutta ja kehittämään kestäviä käyttötapoja jätevedelle ja ravinteille.

Kolmivuotinen hanke kansainvälisenä yhteistyönä

ReNuW-Hubs -projektia toteuttaa konsortio, jota koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Projektipartnerit ovat Pidä Saaristo Siistinä ry, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Latvian yliopisto, Latvian biotieteiden ja teknologian yliopisto sekä Viron maatieteiden yliopisto. 

EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittaman projektin kesto on kolme vuotta alkaen toukokuusta 2025 ja sen budjetti on 2,08 m€, josta EU-rahoituksen osuus on 1,67 m€. 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Jäteveden mikroepäpuhtauksien poisto uudistetussa yhdyskunta­jätevesidirektiivissä

Next Post:

Pysyviä ympäristömyrkkyjä kertyy kudoksiin jo sikiöaikana

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS