Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista
Matemaattinen mallinnus tarkentaa ympäristöpoliittista suunnittelua. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia välineitä saaristomeren vedenlaadun parannuskeinojen vertailuun ja rannikkokalojen kutualueiden seurantaan.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen edellyttää luotettavaa ja epävarmuudet huomioivaa tieteellistä tietoa ympäristön nykytilasta ja hallintotoimien seurauksista.
Tohtorikoulutettava Karel Kaurila kehitti väitöskirjatyössään tilastollisia menetelmiä, joilla tarkennettiin kuhan kutualue-ennusteita yhdistämällä paikallisten kalastajien arvioita kutualueista olemassa oleviin havaintoaineistoihin.
Paikallisten kalastajien antamat arviot kuhan kutualueista toivat arvokasta lisätietoa ja laajensivat havaintoaineistojen alueellista kattavuutta.
Kansalaishavaintojen hyödyntämisessä on toinenkin etu.
– Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kansalaishavaintojen sisällyttäminen analyyseihin voi lisätä sidosryhmien myönteistä suhtautumista tieteeseen ja sen tuloksiin, Kaurila huomauttaa.
Väitöskirjan toisessa osassa käsitellään liiallisen ravinnekuormituksen vaikutusta Saaristomeren rehevöitymiseen. Kuormitus on yksi alueen ekosysteemien suurimmista uhista.
Väitöskirjassa esitelty menetelmä valottaa Suomen ympäristökeskuksen kehittämän vedenlaatusimulaattorimallin ennusteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Vedenlaatumallia käytetään ravinnekuormituksen vaikutusten ennustamiseen Saaristomerellä. Sen epävarmuuksien parempi ymmärtäminen parantaa ravinnekuormien vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vertailua.
Julkaistu menetelmä arvioi, millä todennäköisyyksillä erilaiset ravinnekuormitusta vähentävät hallintotoimet parantaisivat Saaristomeren vedenlaatua niin paljon, että lopputulos saavuttaisi EU:n vesipuitedirektiivissä määritellyn hyvän ekologisen tilan.
Tulosten perusteella tähän ei päästä pienillä muutoksilla. Vedenlaadun riittävä koheneminen Saaristomeren sisäalueilla vaatisi valuma-alueen ravinnekuormituksen puolittamista.
FM Karel Kaurilan väitös Hierarchical Bayesian Methods for Environmental Policy Planning tarkastettiin 13.3.2026 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
