Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

18.11.2026 by Jarkko Narvanne

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Tulosten perusteella pohjavesivarannot täyttyvät keväisin aiempaa aikaisemmin. Talven pohjavesitasot ovat korkeampia, ja kesällä pohjavettä on vähemmän. Etelässä ja lounaassa pohjavesi on keskimäärin laskenut, kun taas pohjoisessa pohjavedenpinnat ovat yleisemmin nousseet.

Muuttuvat pohjavesiolot vaikuttavat riskeihin veden saatavuudessa, ekosysteemien vedenpuutteeseen sekä kuivuuden ja tulvien ajoittumiseen. Kuivuusriskit voivat korostua väestötiheillä alueilla, joilla myös veden kysyntä on suurta.

”Pohjaveden vuotuinen määrä ei yksin ole ratkaisevaa, vaan myös milloin sitä on saatavilla. Jos pohjavesi täydentyy aiemmin keväällä mutta kesän matalan veden kausi pitenee, vettä voi olla vähemmän juuri silloin, kun tarve on suurin”, sanoo väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö. Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä yhä pohjoisempana, mikä heijastaa muuttunutta ilmastoa. ”Pohjaveden aiemmat vuosirytmit siirtyvät kohti kylmempää koillista.”

”Vesihuollossa on totuttu suunnittelemaan tulevaa menneiden havaintojen perusteella. Kun pohjaveden vuosirytmi muuttuu, on tärkeää arvioida, vastaako vedenoton suunnittelu enää nykyisiä olosuhteita”, huomauttaa apulaisprofessoriPekka Rossi.

Tutkimuksessa verrattiin pohjavesiolosuhteita vuosina 1975–1999 ja 2000–2024. ”Yksittäinen kuiva tai märkä vuosi ei vielä kerro pitkäaikaisesta muutoksesta. Viiden vuosikymmenen havainnot mahdollistavat pohjaveden vuosirytmin muutosten tunnistamisen. Tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää pitkäjänteinen seuranta on muuttuvan ilmaston vaikutusten ymmärtämisessä”, sanoo tutkimukseen osallistunut Mira Tammelin Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Tutkimuksessa analysoitiin Syken koordinoiman valtakunnallisen pohjavesiseurannan havaintoja 52 asemalta. Aineiston kartuttamisessa alueellisten ympäristöviranomaisten ja paikallisten havaitsijoiden pitkäjänteinen työ on ollut korvaamatonta.

Miten pohjavesien vuosirytmi on muuttunut?

  • Keväinen pohjaveden täydentyminen aikaistui: keskimäärin puoli kuukautta, enimmillään kaksi kuukautta. Vesihuippu voi tulla ennen suurinta veden tarvetta.
  • Talven pohjavedenpinnat ovat nousseet. Leudommat talvet ja vesisateet mahdollistavat veden imeytymisen pohjavedeksi myös talvella. Korkeat pinnat voivat lisätä paikallista tulvariskiä.
  • Kesän pohjavedenpinnat ovat laskeneet. Matalan veden kausi on pidentynyt. Kuivuus-, kaivo- ja vedenhankintariskit voivat kasvaa lämpimimpänä kautena, kun veden tarve on suuri.
  • Suomen pohjavedet sijaitsevat tuhansilla, pääosin pienillä, hajallaan olevilla pohjavesialueilla, usein lähellä maanpintaa. Tämä tekee niistä alttiita muutoksille. Alueiden erot on huomioitava kuivuuteen varautumisessa ja vedenoton suunnittelussa.

Tutkimustulokset tarjoavat arvokkaan vertailukohdan myös muiden pohjoisten alueiden pohjavesien tarkasteluun: matalia ja nopeasti reagoivia pohjavesiä esiintyy maailmanlaajuisesti.

Tutkimus Changes in the annual cycle of shallow subarctic groundwater regimes over 50 years julkaistiin lokakuussa 2026 Journal of Hydrology -tiedelehdessä.

Aloituskuva: Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja. Kuva: Olli Häkkinen/ Elinvoimakeskus

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Mitä Itämeren pinnan alla kuuluu?
    Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Post navigation

Previous Post:

Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella

Next Post:

Mitä Itämeren pinnan alla kuuluu?

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS