Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Jätevesi paljastaa huumausaineiden käytön

18.12.2013 Jarkko Narvanne

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa kartoitettiin amfetamiinin, metamfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin ja kannabiksen määriä jätevesien puhdistuslaitoksilla.

− Jätevesi on rehellinen mittari ihmisten kehon läpi kulkeneista aineista. Huumausainejäämien havaitseminen jätevesistä kertoo tarkemman ja nopeamman totuuden kuin kyselytutkimukset. Aineenvaihdunnan suhteen ei ihminen voi valehdella, kiteyttää Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala tutkimuksen motiiveja.

Helsingin yliopiston oikeuskemian emeritusprofessori Erkki Vuoren johtama tutkimusryhmä keräsi näytteitä yhdeksältä jätevesilaitokselta eri puolilta Suomea: Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Vaasasta, Oulusta, Seinäjoelta sekä Savonlinnasta.

− Tutkimustulokset ja siinä käytetyt menetelmät tulevat helpottamaan viranomaistyötä. Jätevesistä otetut näytteet kertovat nopeasti, mitä huumeita missäkin kaupungissa käytetään. Toki analysoinnissa pitää ensin tietää, mitä etsii ja milloin näytteitä kannattaa ottaa, Erkki Vuori sanoo.

Kahdeksan päivän jaksolla havaittiin merkittävä ero viikonlopun ja arkipäivien välillä. Viihdekäyttöön tarkoitettujen huumeiden eli ekstaasin ja kokaiinin määrät olivat viikonloppuna moninkertaiset. Näiden käyttö pääkaupunkiseudulla on selkeästi runsaampaa kuin muualla Suomessa.

Sen sijaan amfetamiinia, metamfetamiinia ja kannabista käytetään tasaisesti päivittäin.

− Näiden käyttäjät ovat vakioporukkaa. Toisaalta, voivatko yhden viikon näytteet edustaa koko kuukautta tai varsinkaan koko vuotta, Vuori pohtii.

Amfetamiinia ja metamfetamiinia löytyi kaikkien kaupunkien jätevesistä. Kaupunkien huumeprofiilit ovat kuitenkin erilaisia. Esimerkiksi metamfetamiinia käytetään enemmän läntisen Suomen kaupungeissa, Turussa, Tampereella ja Vaasassa.

− Tämä tutkimus sopii parhaiten alueiden vertailuun. Tulokset voisi myös muuntaa asukasluvun mukaan absoluuttisiksi käyttömääriksi, eli kuinka paljon huumeita käytetään, Vuori summaa.

Eroja löytyy pääkaupunkiseudun, yliopistokaupunkien ja pienempien kaupunkien välillä. Pääkaupunkiseudulla kaikkien tutkittujen huumausaineiden määrät olivat korkeimmat. Yliopistokaupungeissa huumeita käytetään enemmän.

Tutkimuksella ei kuitenkaan voitu todistaa heroiinin käyttöä Suomessa.

− Heroiinin käyttö on erittäin vähäistä koko Suomessa. Jäämät ovat niin pieniä, etteivät ne näy mittauksissa, Erkki Vuori toteaa.

Tutkimuksen näytteet otettiin elokuussa 2012. Tutkimuksen on rahoittanut Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Tutkimustulokset on julkaistu Science of The Total Environment -lehdessä 23.11.2013.

 

Lisätietoja:

Professori Riku Vahala

Aalto-yliopisto
riku.vahala@aalto.fi
050 5884 237

Professori Erkki Vuori

Helsingin yliopisto

erkki.o.vuori@helsinki.fi
045 8732 775

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Maatalouden ravinnekuorma ei vähene riittävästi ympäristötuella

Next Post:

Hauskaa Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta!

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS