Korkeimmalta hallinto-oikeudelta puhdistusvelvoite Lahden kaupungille
Korkein hallinto-oikeus on antanut 12.5.2014 päätöksen, joka velvoittaa Lahden kaupungin puhdistamaan Sopenkorven teollisuusalueella osoitteessa Mestarinkatu 22 sijaitsevan kiinteistön arseenilla pilaantuneen maaperän.
Ennen puhdistamista Lahden kaupungin tulee esittää Hämeen ELY-keskukselle 31.10.2014 mennessä suunnitelma puhdistustoimenpiteistä.
Hämeen ELY-keskus määräsi 17.11.2011 Lahden kaupungin puhdistamaan kyllästämön pilaantuneen maaperän. Lahden kaupunki valitti määräyksestä ensin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka piti ELY-keskuksen päätöksen voimassa. Lahden kaupunki valitti asiasta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka myös hylkäsi Lahden kaupungin valituksen.
Kiinteistöllä on toiminut Lahden kaupungin sähkölaitoksen pylväskyllästämö vuosina 1947–1970. Kyllästämöllä on käytetty puutavaran käsittelyyn arseenia, kromia ja kuparia sisältänyttä CCA-kyllästysainetta. Kyllästysainetta on valunut ja vuotanut maaperään niin, että maaperä on pilaantunut voimakkaasti ja värjääntynyt paikoitellen vihreäksi. Arseeni on luokiteltu I luokan myrkyksi. Maaperän arseenipitoisuudet ylittävät paikoin vaarallisen jätteen raja-arvot. Pilaantunutta maata on arviolta noin viisi tuhatta tonnia. Lisäksi maaperässä on puretun kyllästämörakennuksen kohdalla vielä vanha kyllästysainesäiliö. Kiinteistöllä on nykyisin viljasiilo. Puhdistamista on vaatinut myös kiinteistön omistaja. Kiinteistöllä on tehty asiantuntijaselvitys maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta. Selvityksen mukaan pilaantunut maaperä tulee puhdistaa, koska se on riski pohjavedelle.
Kohde sijaitsee yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeällä I luokan pohjavesialueella. Maaperässä oleva arseeni voi kulkeutua pohjaveteen ja pilata pohjaveden. Kiinteistön pohjavedestä on todettu arseenia enemmän, kuin talousveden laatuvaatimukset sallivat. Arseeni on peräisin kyllästämön normaalitoiminnasta. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että koska maaperän pilaantumisesta arseenilla aiheutuu pohjaveden pilaantumisriski, vastuuperusteena puhdistamismääräystä annettaessa voidaan käyttää vuonna 1962 voimaan tulleen vanhan vesilain pohjaveden pilaamiskieltoa, kun kyllästämön toiminta on jatkunut pilaamiskiellon voimaantulon jälkeen.
Aikaisemman oikeuskäytännön ja lain tulkinnan mukaan vanhoissa maaperän pilaantumistapauksissa pilaantumisen aiheuttajaa on ollut vaikea saada puhdistusvastuuseen, jos pilaantuminen on tapahtunut ennen vuotta 1979, jolloin jätehuoltolaki tuli voimaan. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan aiheuttaja on vastuussa maaperän puhdistamisesta vanhan vesilain sisältämän pohjaveden pilaamiskiellon perusteella jo tätä ennen vuodesta 1962 lähtien silloin, kun maaperän pilaantumisesta aiheutuu pohjaveden pilaantumisriski.
