Mikroroska uhkaa Itämerta
Itämeri on maailman saastuneimpia meriä. Rehevöityminen ja ylikalastus ovat tuttuja, ratkaisemattomia ongelmia, mutta mikroroskan kaltaisten uusimpien uhkien vaikutuksia ei vielä täysin tunneta.
Muovinen mikroroska on vakava ja kasvava ongelma Itämeren meriekosysteemeille. Mikromuovia syntyy, kun rannoilta ajautuva muoviroska hajoaa pienemmiksi osasiksi tai kulkeutuu hulevesien mukana mereen. Pieniä muovipellettejä käytetään myös yleisesti raaka-aineena muoviteollisuudessa ja esimerkiksi kosmetiikassa.
Mikromuovi voi vaurioittaa pieniä merieliöitä, jotka saattavat erehtyä luulemaan sitä ravinnoksi. Mikromuovi hajoaa hyvin hitaasti ja kerää pinnalleen korkeita pitoisuuksia meressä esiintyviä saasteita.
Kansainväliset tutkijat ovat nyt laatineet suosituksia Itämeren tilan parantamiseksi. Suosituksissa kehotetaan muun muassa vähentämään mereen ajautuvan roskan määrää lisäämällä roskakorien määrää rannikkokaupungeissa ja rannoilla. Ihmisten tietoisuutta roskaamisen haitoista tulisi myös lisätä. Lisäksi jätevedenpuhdistamoihin tulisi asentaa muovipartikkeleita poistavia suodattimia. Samalla muoviteollisuutta pitäisi kannustaa luopumaan muoveista, joissa on myrkyllisiä ominaisuuksia.
– Itämeren tilan parantamiseksi tarvitaan tieteeseen perustuvia, kustannustehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä suojelutoimenpiteitä. Suojelu ei onnistu ilman jatkuvaa eri tieteitä yhdistävää tutkimusta, integroitua analyysiä sekä tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua, sanoo Itämeren suojelun ekonomian professori Kari Hyytiäinen Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston järjestämillä HENVI Science Days -ympäristötutkimuspäivillä toukokuussa pohdittiin, miten Itämeren uudet ja vanhat haasteet ratkaistaan. HENVI Science Days -raportti kansainvälisine suosituksineen löytyy Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI:n sivuilta sekä suomeksi että englanniksi.
