Kalankasvatusta ohjataan ympäristön ja elinkeinon kannalta sopiville vesialueille
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja ympäristöministeri Ville Niinistö ovat vahvistaneet vesiviljelyn kansallisen sijainninohjaussuunnitelman, jonka avulla kalankasvatusta ohjataan ympäristön, elinkeinon ja vesien hyödyntämisen kannalta sopiville alueille.
Sijainninohjauksella luodaan edellytyksiä tuotannon kestävälle kasvulle ja hallitaan paremmin alan ympäristövaikutuksia.
Sijainninohjauksen avulla on tunnistettu alueita, joilla kalankasvatusta voitaisiin kestävästi lisätä. Näillä alueilla tuotanto ei heikentäisi vesialueiden tilaa, eikä aiheuttaisi haittaa loma-asutukselle tai luonnon virkistyskäytölle. Lisäksi yrityksiä kannustetaan keskittämään pieniä yksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ulommille vesialueille, jolloin vesiviljelyn kannattavuus paranee sekä hiilijalanjälki ja ristiriidat vesistöjen muiden käyttömuotojen kanssa pienenevät.
Suomalaiset syövät yhä enemmän kalaa, joskin enää vajaa kolmannes suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Suomen kauppatase kalatuotteiden osalta onkin yli 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämänkin vuoksi on tarpeen luoda edellytykset kotimaisen kalantuotannon kestävälle kasvulle ja kehittymiselle.
Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on 1990-luvun alusta vähentynyt lähes 70 prosenttia. Lisäksi uudet innovaatiot auttavat hallitsemaan ympäristövaikutuksia entistä paremmin. Maailman luonnonsäätiö (WWF) onkin hiljattain todennut suomalaisen kirjolohen olevan kestävä ja vastuullinen valinta ja antanut tälle tuotantomuodolle vihreän valon kuluttajien kalaoppaassa.
Vaikka vesiviljelyn ravinnekuormituksen osuus on valtakunnallisesti pieni, sillä voi olla paikallisia vaikutuksia. Siksi laitosten sijainninohjaus on erityisen tärkeää. Suunnitelman laatiminen perustuu kansalliseen vesiviljelyohjelmaan 2015, joka on hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Sijainninohjaussuunnitelma täydentää ympäristöministeriön vuonna 2013 vahvistamaa kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjetta.
