Itämeren roskaantuminen pinnalla HELCOMin vuosikokouksessa
Roskaantuminen on iso ongelma erityisesti valtamerillä ja nyt se on noussut uutena teemana esiin myös Itämerellä. Aihe oli esillä Itämeren reunavaltioiden ja EU:n muodostaman Itämeren suojelukomission, HELCOMin, vuosikokouksessa 3.–4.3.2015 Helsingissä.
Roskat päätyvät mereen virkistyskäytön, veneilyn, jätevedenpuhdistamoiden ohijuoksutusten ja purkuvesien myötä. Myös kalastuksessa katoavat verkot saattavat jäädä mereen ajelehtimaan haamuverkkoina, joihin kalat ja joskus myös hylkeet voivat takertua.
HELCOMin kokouksessa hyväksyttiin suositus Itämeren alueellisen roskaantumisen toimintasuunnitelman valmistelusta (Regional Action Plan on Marine Litter). Tavoitteena on vähentää merkittävästi Itämeren roskaantumista vuoteen 2025 mennessä. Askel on merkittävä, sillä on tärkeää, että rantavaltiot yhdessä sopivat toimenpiteistä, joita kaikki maat toteuttaisivat. Tavoitteena on, että suositukseen pohjautuva toimintasuunnitelma saadaan valmiiksi ja voidaan hyväksyä kesäkuussa pidettävässä HELCOMin pysyvien edustajien kokouksessa.
Roskaantumiskysymyksen lisäksi kokouksen agendalla oli vesiviljelyyn liittyvä uusi suositusehdotus, josta ei vielä vuosikokouksessa päästy yksimielisyyteen. Pyrkimyksenä on löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu kesäkuun kokoukseen mennessä. Tehtävä on haasteellinen, sillä eri puolilla Itämerta on suunnitelmia lisätä merialueella tapahtuvaa kalankasvatusta. Samaan aikaan maat ovat sitoutuneet vähentämään sekä typpi- että fosforipäästöjä rehevöitymisen torjumiseksi ja Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi.
Matkustajalaivojen jätevesien laskemisesta Itämereen on keskusteltu pitkään. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO nimesi vuonna 2011 Itämeren erityisalueeksi, jossa matkustaja-aluksista ei saa päästää käsittelemätöntä käymäläjätevettä mereen ja puhdistetun käymäläjäteveden tulee täyttää uudet, ravinteita koskevat päästökriteerit. IMO:n linjaukseen liittyy olennaisesti kysymys satamien kyvystä vastaanottaa matkustajalaivojen jätevesiä. IMO:n säännösten voimaantulo edellyttääkin, että Itämeren maat ilmoittavat IMO:lle satamien riittävästä vastaanottokyvystä.
Satamien vastaanottokyvyn riittävyydestä tehtävää ilmoitusta kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle on valmisteltu HELCOM-yhteistyönä jo pitkään. Juuri pidetyssä vuosikokouksessa kaikki Itämeren valtioiden edustajat totesivat, että satamien vastaanottokyky on riittävä ja että säännökset voivat tulla voimaan. Asiasta ei kokouksessa kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, sillä Venäjällä ei ollut valmiuksia päättää ilmoituksen tekemisestä IMO:lle. Muut Itämeren valtiot olivat kuitenkin sitä mieltä, että käsittelemättömän käymäläjäteveden päästäminen suoraan mereen pitää loppua ja päättivät lähettää erillisen ilmoituksen IMO:lle. Ilmoituksessa uusien sääntöjen voimaantulolle ehdotettiin aikataulua, jonka mukaan säännökset koskisivat vuonna 2019 ja sen jälkeen rakennettavia laivoja ja olemassa olevia laivoja vuodesta 2021 lähtien. IMO on tarkoitus päättää säännösten voimaantulosta toukokuussa 2015.
Säännökset koskevat käytännössä ulkomaisia risteilyaluksia, koska Suomesta säännöllisesti liikennöivät automatkustajalaivat ovat jo pitkään jättäneet käymäläjätevetensä satamiin. Määräykset varmistaisivat myös tasavertaiset kilpailunedellytykset kotimaisen risteilytoiminnan ja ulkomaisten risteilyvarustamojen välillä, sillä jätevesien käsittelystä koituu varustamoille kuluja. Rehevöitymisestä kärsivän Itämeren kannalta säännösten voimaantulo olisi tärkeä asia.
