Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Puulan virtavedet kuntoon

25.8.2015 by Jarkko Narvanne

Puulaan laskevia vesireittejä ja koskikohteita aletaan lähivuosina kunnostaa. Työn vauhdittamiseksi useampi vesireitti kunnostetaan samalla kertaa. Kunnostuksella pyritään edistämään erittäin uhanalaisen järvitaimenen luontaista lisääntymistä.

Kunnostuskohteina ovat Mikkelin Korpikoski sekä Kangasniemen Vuojakoski, Tamaranjoki, Kolhonkoski, Äkrynkoski, Tiiholankoski ja Kokkoniemenkoski. Kunnostuksessa koskipaikkoja kivetään ja sorastetaan taimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi. Vuojakoskeen rakennetaan luonnonmukainen kalatie kalojen nousumahdollisuuden palauttamiseksi.

Kunnostussuunnitelmat tehdään Etelä-Savon ELY-keskuksen ja ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomen hallinnoimissa hankkeissa, joiden alustava kustannusarvio on noin 150 000 euroa. Osa suunnitelmista on jo valmistunut ja osa valmistumassa. Syksyn aikana neuvotellaan Puulan kalastusalueen ja Kangasniemen kunnan kanssa hankkeiden jatkamisesta lupa- ja toteutusvaiheeseen. Rakentamishanke käynnistyy aikaisintaan talvella 2016-2017, mutta rahoituksen järjestyessä todennäköisesti vasta vuonna 2018.

Tamaranjoen ja Kokkoniemenjoen vesialueen omistus on rikkonaista eikä vesialueita hallitse käytännössä kukaan. Järjestäytymättömät yhteiset alueet ovat kaikkien kannalta huonoja, koska kalakantaa ei hoideta, kalastuslupia ei myydä ja kalastuksen valvontaa ei voida suorittaa. Lisäksi jokialueilla on yksityisiä vesialueita maakiinteistöihin kuuluvana alueena.

Paras ratkaisu olisi, että jokialueille muodostettaisiin osakaskunta, joka hoitaa kalakantaa sekä hallinnoi kalastusta ja ravustusta. Tilanteesta keskustellaan omistajien kanssa 27.8.2015 klo 16-18 Kangasniemen kunnantalolla. Tilaisuudessa myös päätetään miten hankkeessa edetään. Päätöksiä asioista omistajat tekevät vasta syyskuun lopussa kokouksissaan, mikäli osakkaat päättävät kutsuja omistajat koolle.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Previous Post:

Uusi vesitorni Vantaan Hiekkaharjuun

Next Post:

Tutkimus: kiertotaloudesta piristystä kansantaloudelle

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS