Oulun yliopistossa kehitetään öljyntorjuntaa vihreillä kemikaaleilla
Tehokkaiden öljyntorjuntamenetelmien tarve kasvaa, kun öljynkuljetus ja -tuotanto arktisilla alueilla ovat yleistyneet. Suomen Akatemian Arktisen akatemiaohjelman ARCRESPO-hankkeen tavoitteena on kehittää pohjoisista biomateriaaleista valmistettuja pinta-aktiivisia öljyntorjunta-aineita, jotka hajottavat öljyn ekologisesti arktisissa olosuhteissa.
”Jääolosuhteissa tapahtuva öljyntorjunta tarvitsee kehitystä ja parempaa valmiustasoa. Hankkeessa keskitytään uusiin öljyntorjuntakemikaaleihin kehittämällä nanoselluloosa- ja kitosaanipohjaisia pinta-aktiivisia bionanokemikaaleja, jotka voivat hajottaa öljyä pieniksi pisaroiksi ja lisätä öljyn luontaista biohajoavuutta vedessä”, hanketta koordinoiva dosentti Henrikki Liimatainen Oulun yliopistosta sanoo.
Arktisten alueiden vaikeat olosuhteet, kuten jääpeite, alhaiset lämpötilat ja aallokko, vaikeuttavat öljyntorjuntaa. Öljyn kerääminen mekaanisilla menetelmillä on haastavaa erityisesti, jos tapahtuu suuri öljypäästö.
”Vaihtoehtoisesti öljyntorjunnassa voidaan käyttää kemikaaleja, mutta useimmat öljyntorjuntakemikaalit ovat haitallisia vesieliöstölle ja ihmisille. Siksi useat arktiset maat ovat kieltäneet näiden haitallisten kemikaalien käytön, joten uusille biopohjaisille öljyntorjuntamenetelmille on tarve”, Liimatainen kertoo.
Hankkeessa kehitetään uusia biokemikaaleja ja tutkitaan kemikaalien toimivuutta, biohajoavuutta ja toksisuutta matalissa lämpötiloissa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreän kemian laboratorion professorin Mika Sillanpään kanssa. Tutkimusryhmät ovat tehneet laaja-alaisesti selluloosaan, nanoselluloosaan ja kitosaaniin sekä erityisesti niiden vesisovelluksiin liittyvää tutkimusta.
”Suomessa on arktiseen öljyntorjuntaan liittyvää vahvaa mekaanisten menetelmien osaamista. Lisäksi meillä on paljon arktista tietämystä merenkulusta ja pohjoisista oloista, joten tutkimuksella saatava kemiallisen puolen tietämys yhdistyy hyvin tähän aiempaan tietopohjaan”, Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Jonna Ojala kertoo.
Arktisen öljyntorjunnan tutkimushanke liittyy keskeisesti materiaalitutkimukseen, erityisesti biomateriaalien kehitystyöhön sekä ympäristötutkimukseen ja ekologiaan. Hanke palvelee uusien öljyntorjuntakemikaalien kehitystyötä ja lisää ymmärrystä öljyntorjunnan soveltuvuudesta arktisiin olosuhteisiin.
Tutkimuksesta voivat hyötyä erityisesti viranomaistahot, jotka vastaavat arktisten alueiden öljyntorjuntastrategiasta ja -valmiudesta. Kehitettävien materiaalien ympärille voi syntyä myös kaupallista toimintaa niiden valmistukseen ja soveltamiseen liittyen.
