Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Päijänne-Vesanka -koskireitin kunnostus etenee

07.04.2016 Jarkko Narvanne

Luoteis-Päijänteen merkittävimmän vesireitin kunnostus etenee. Vesangan koskireitin kunnostussuunnitelma on valmistunut. Keski-Suomen ELY-keskus on vastannut suunnittelusta ja Pohjois-Savon ELY-keskus kalatalousviranomaisena hankkeen jatkovaiheista.

Kunnostussuunnittelualue on noin 16 km pitkä ja ulottuu Vähä-Vesankajärvestä Muuratjärveen. Koskien suuri lukumäärä, huomattava tuotantopinta-ala ja sijainti Jyväskylän läheisyydessä tekevät kohteesta merkittävän. Kunnostettavia koskia on kaikkiaan 13, niiden yhteispituus 3,8 km ja kokonaistuotantoala 3,5 ha. Pääosa kohdealueesta kuuluu Jyväskylään, osa Muurameen. Kunnostussuunnitelma sisältää kunnostustoimien koskikohtaiset periaateratkaisut. Ne on ryhmitelty perustoimenpiteisiin (suojakiveys, lisääntymisalueet, vesitys) ja erityistoimenpiteisiin (poikasuomat, eroosiosuojaukset, kasvillisuuden käsittely, jäteaineksen poisto jne.). Ratkaisujen lähtökohtana ovat kyseisten virtavesityyppien luontaiset ominaisuudet. Jo nyt käytettyjen arvotustekijöiden perusteella Vesangan koskialueiden kunnostuksella on mahdollista moninkertaistaa hankealueen luonnon- ja kalataloudelliset sekä maisemalliset ja virkistykselliset hyödyt.

Pääasiassa uitto, vesilaitokset, kuivatukset, liikenne ja maatalous ovat muuttaneet hankealueen virtavesiluontoa. Muutostoimien seurauksena uoman vesitilavuus on pienentynyt, umpeenkasvu kiihtynyt, arvokalojen tuotanto romahtanut ja jokisuut liettyneet. Elinympäristöjen yksipuolistuminen on johtanut maisemavaurioihin, eroosio-ongelmiin sekä virtavesilajiston monimuotoisuuden merkittävään vähenemiseen.

Vesangan koskireitin kunnostushanke on osa laajempaa kunnostuskokonaisuutta. Sen ensimmäinen vaihe toteutettiin jo 1980–90-lukujen vaihteessa, jolloin Muuratjoki kunnostettiin, siinä olleet kaksi vesilaitospatoa purettiin ja Alakoskeen rakennettiin maamme ensimmäinen denil-tyypin kalatie. Tämän jälkeen Päijänteen vaellustaimenella on ollut mahdollisuus vaeltaa Saukkolanjoen (Myllyjoen) pohjapadolle saakka, muttei sen ylemmäksi. Tavoite kuitenkin on, että kyseinen pohjapato korvataan Kuusjärven luusuan rakennettavalla luonnonmukaisella kynnysrakenteella. Toimenpiteen jälkeen vanha pato voitaisiin poistaa ja alkuperäinen jatkumo avata Siekkilänkoskeen saakka.

Kunnostussuunnitelman esittelyn jälkeen siihen tehdään tarvittavat muutokset ja se lähetetään luvanhakua varten aluehallintoviraston lupakäsittelyyn. Viimeistään tässä vaiheessa aloitetaan myös neuvottelut hankkeen rahoituksesta. Uomakunnostustoimenpiteiden toteutuskustannuksiksi on arvioitu noin 135 000 euroa. Lukuun ei sisälly Saukkolan pohjapadon poistamisesta ja uudelleen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Lupa- ja rahoituskysymysten ratkettua rannan- ja vesialueen omistajien kanssa sovitaan toteutuksen yksityiskohdista ennen varsinaista kunnostustyötä.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025
    Maailman vesipäivää vietetään 22.3. – HSY juhlii nuorten vesiaiheisilla retkillä ja oppitunneilla
    Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista
    Maailman vesipäivä 2026 keskittyy veden rooliin sukupuolten tasa-arvossa
    Vesihuoltolaitosten kuntapäättäjäviestintään tueksi esitysmateriaali

Post navigation

Previous Post:

Selänpään tekopohjavesihanke YVA-menettelyssä

Next Post:

Jääpatotulvia Pohjois-Pohjanmaan joilla

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
kansi
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS