Tänä talvena on monin paikoin satanut keskimääräistä vähemmän lunta, ja Oulangan tutkimusasemalla alkavilla mittauksilla selvitetään, miten puiden vedenkäyttö reagoi talveen, jolloin lunta on vähemmän.

Oulun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat keräävät kansainvälisessä hankkeessa suomalaisten näkemyksiä kosteikoista. Kosteikot ovat monimutkaisia ekosysteemejä, joita luonnehtii maaperän tilapäinen tai pysyvä tulviminen tai kyllästyminen vedellä. Esimerkkejä ovat suot ja tulvatasangot.

BalticReed-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka koskee järviruo’on teollisen mittakaavan niittoa ja siihen liittyviä vesioikeudellisia ratkaisuja. Suositus esiteltiin Turun Virastotalolla 18.3.2025 järjestetyssä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin järviruo’on niittoihin liittyviä lainsäädännöllisiä ja menettelytavallisia haasteita.

Ympäristön kaukokartoitus on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen vaikutusten havainnoinnissa. Diplomi-insinööri Ankit Regmin väitöskirjatutkimus esittelee heijastuneiden GNSS-satelliittisignaalien (Global Navigation Satellite System) analysointia maan- ja merenpintojen mittauksen kaukokartoituksessa. 

Vesi ei tunne kiinteistöjen tai alueiden rajoja. Ilmaston muuttuessa vesienhallinta on entistä tärkeämpää – vettä voi olla väärissä paikoissa joinakin ajankohtina liikaa ja toisaalla riski kuivuuteen kasvaa. ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö tarjoaa yhteiskunnan eri toimijoille kahta uutta veden määrään ja hallintaan liittyvää hyödyllistä työvälinettä: raporttia sateisuuden alueellisista muutoksista ja valuma-aluesuunnittelun abc-verkkokurssia. Tiedotteessa myös linkit tuleviin verkkokeskustelutilaisuuksiin.