Samalla kun vietet\u00e4\u00e4n Maailman kosteikkop\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/a> monet Suomen turvesoista ovat edelleen j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kev\u00e4\u00e4n saapuminen parin kuukauden kuluttua kuitenkin paljastaa, miten hanke on muuttanut maisemaa.<\/p>\n Projektitiimi on ennallistanut turvemaita ja soita, ennallistanut pieni\u00e4 puroja ja parantanut vesilintujen k\u00e4ytt\u00e4mien j\u00e4rvien tilaa. Yhteens\u00e4 5.800 hehtaaria turvemaata \u2013 mik\u00e4 vastaa yli 8.000 jalkapallokentt\u00e4\u00e4 \u2013 on ennallistettu vuosina 2017\u20132023, samoin kuin nelj\u00e4 j\u00e4rve\u00e4 sek\u00e4 42 kilometri\u00e4 puroja.<\/p>\n Kosteikkojen kasvillisuuden elinvoima on v\u00e4hitellen palautunut. Korkeammat vedenpinnat tarjoavat kodin linnuille kuten suokukolle (Calidris pugnax), joka on luokiteltu Suomessa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiseksi ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi Euroopassa. Kosteikot mahdollistavat my\u00f6s hy\u00f6nteispopulaatioiden runsaan kasvun ja houkuttelevat muita villiel\u00e4imi\u00e4, kuten lepakoita.<\/p>\n \u201dHydrologia LIFE<\/a> osoitti laajassa mittakaavassa, ett\u00e4 ennallistaminen on tehokas ty\u00f6kalu sek\u00e4 luonnon monimuotoisuudelle ett\u00e4 meille ihmisille arvokkaiden kosteikkojen suojelemisessa\u201d, sanoo Tuomas Haapalehto Mets\u00e4hallituksesta, joka on Suomen puistoista ja luonnosta vastaava valtion liikelaitos ja hanketta koordinoiva taho. \u201dVuosia sitten suot kuivattiin mets\u00e4taloutta varten. Ojitus kuivatti suot ja edisti puiden kasvua l\u00e4hell\u00e4 olevilla kuivatuilla alueilla ja turvemailla.\u201d<\/p>\n Soiden \u2013 joista monet kuuluvat Natura 2000 -alueisiin<\/a> \u2013 ennallistamiseksi kaivettiin uusia ojia, jotta vesi p\u00e4\u00e4si virtaamaan kuivuneisiin soihin. Lis\u00e4ksi tukittiin ojia, joita oli alun perin k\u00e4ytetty turvemaiden kuivattamiseen. Vapaaehtoiset auttoivat parantamaan pienten purojen virtausta n\u00e4ill\u00e4 alueilla luomalla sorakerroksia veden hidastamiseksi ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kivi\u00e4 ja patoja ohjaamaan niiden kulkua. 14 j\u00e4rve\u00e4 ennallistettiin ruoppaamalla ja luomalla pieni\u00e4 saaria pesim\u00e4linnuille.<\/p>\n Projektitiimi my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 turvemaiden kasvillisuuden palautuminen on ollut hidasta, mutta tulokset ovat olleet lupaavia. Heid\u00e4n tutkimiensa vastaavanlaisten ennallistettujen kohteiden palautuminen luonnontilaan on kest\u00e4nyt jopa vuosikymmenen. \u201dTurvetta muodostavat rahkasammalet lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t ennallistamisen j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina ja olivat selkeimpi\u00e4 voittajia, kun taas mets\u00e4npohjan sammaleet, jotka olivat runsastuneet ojituksen seurauksena, v\u00e4heniv\u00e4t\u201d, Haapalehto sanoo.<\/p>\n Turun yliopiston tutkijoiden tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa, joka oli yksi hankkeen yhteisty\u00f6kumppaneista, havaittiin lis\u00e4ksi, ett\u00e4 lepakot hy\u00f6tyv\u00e4t eniten kosteikkojen ennallistamisesta<\/a>. \u201dTutkimus paljasti, ett\u00e4 lepakoiden aktiivisuus lis\u00e4\u00e4ntyi huomattavasti ennallistetuilla kosteikoilla, oletettavasti siksi, ett\u00e4 lepakot l\u00f6ysiv\u00e4t enemm\u00e4n hy\u00f6nteisi\u00e4\u201d, sanoo Anna Blomberg, yksi tutkijoista. \u201dEniten havaitut lepakkolajit olivat pohjanlepakko ja eri hiirikorvalepakkolajit.\u201d<\/p>\n Hydrology LIFE -hanke on edist\u00e4nyt EU:n luontotyyppidirektiivin<\/a>, lintudirektiivin<\/a>, biodiversiteettistrategia 2030<\/a>:n, luonnon ennallistamisasetuksen<\/a> ja vesipolitiikan puitedirektiivin<\/a> t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa.<\/p>\n <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Philomachus_pugnax_-Diergaarde_Blijdorp-8c.webp\")
<\/a>