L\u00e4ntisen Suomen j\u00e4rvien vedenkorkeudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti ensi kes\u00e4n\u00e4 tavallista alemmaksi, mik\u00e4li loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 ja alkukes\u00e4st\u00e4 ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 lumim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja kev\u00e4ttalven sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Joulukuun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien L\u00e4ntisess\u00e4 Suomessa on satanut paikoin nelj\u00e4n kuukauden aikana yhteens\u00e4 vain 50\u201360 mm, mik\u00e4 on enn\u00e4tyksellisen alhainen talvikuukausien sadem\u00e4\u00e4r\u00e4 yli 60-vuotisen seurantahistorian aikana. My\u00f6s aikainen sulamisen ajankohta aiheuttaa lis\u00e4haasteita j\u00e4rvien kes\u00e4vedenkorkeuksien saavuttamisessa. Tavanomaista alhaisempi vedenkorkeus koskee sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6steltyj\u00e4 ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4. Tilanne on sama suuressa osassa Suomea.<\/p>\n
Jos kes\u00e4st\u00e4kin tulee v\u00e4h\u00e4sateinen, j\u00e4rvien vedenpinnat laskevat haihtumisen seurauksena edelleen ja v\u00e4h\u00e4j\u00e4rvisten alueiden pienemm\u00e4t joet voivat kuivua kokonaan. Kuivuus voi lis\u00e4ksi aiheuttaa kaivojen kuivumista loppukes\u00e4ll\u00e4 tai syksyll\u00e4.<\/p>\n
Veden mataluus j\u00e4rvill\u00e4 voi haitata kev\u00e4tkutuisten kalojen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, jos vedenalaiset kasvillisuusrannat j\u00e4\u00e4v\u00e4t pieniksi tai kokonaan kuiviksi. Vedenalaiset tai per\u00e4ti tulvivat kasvillisuusrannat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kutu- ja pienpoikasalueita muun muassa hauelle, ahvenelle, s\u00e4rjelle ja lahnalle.\u00a0Veden v\u00e4hyys heikent\u00e4\u00e4 vesien tilaa varsinkin pieniss\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4, kun veden vaihtuvuus on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Matalien, tummavetisten j\u00e4rvien ja jokien vesi l\u00e4mpenee nopeasti selke\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4, mist\u00e4 voi seurata muun muassa runsaita sini- ja limalev\u00e4esiintymi\u00e4. Veden nopean l\u00e4mpenemisen vuoksi j\u00e4rviin muodostuu l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuneisuus, mink\u00e4 seurauksena hapen kulkeutuminen j\u00e4rvien syv\u00e4nteisiin estyy tavanomaista aikaisemmin. Syv\u00e4nteiss\u00e4 avovesikauden aikainen hapenpuute voi kehitty\u00e4 tavanomaista suuremmaksi ja laaja-alaisemmaksi.<\/p>\n
Alueen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyj\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4\u00e4n voimassa olevien lupap\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaisesti. Osaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyluvista on haettu viime vuosikymmenten aikana muutoksia, jotta luvat huomioisivat my\u00f6s ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 yleistyv\u00e4t v\u00e4h\u00e4lumiset talvet. Elinvoimakeskus on reagoinut vesitilanteeseen ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n poikkeuksellisiakin keinoja. Aiemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 haettiin \u00c4ht\u00e4rinj\u00e4rven sek\u00e4 Karvianjoen vesist\u00f6n j\u00e4rvien s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyyn poikkeusluvat, jotta vedenpintaa voitiin alkaa nostamaan jo maaliskuun puolella. Valkeakosken voimalaitoksella pienennettiin juoksutusta tavanomaisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 maalis-huhtikuun vaihteesta alkaen ja Vanajaveden purkukohdassa Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n ohitusuoman sulkemista kokonaan, jotta kes\u00e4lle riitt\u00e4isi paremmin vett\u00e4.<\/p>\n
Pohjalaisjokien virtaamat j\u00e4iv\u00e4t selv\u00e4sti tavanomaista pienemmiksi lumien sulaessa. Kyr\u00f6njoen ja Lapuanjoen virtaamat j\u00e4iv\u00e4t alle puoleen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 kev\u00e4ttulvavirtaamista. Alueen j\u00e4rvien vedenpinnat eiv\u00e4t nousseet tavanomaisille kev\u00e4ttasoille.<\/p>\n
\u00c4ht\u00e4v\u00e4njoen vesist\u00f6alueella Lappaj\u00e4rven vedenpinta on nyt lumien sulamisen j\u00e4lkeen noin 40 cm matalammalla tasolla kuin tavanomaisesti toukokuussa lumien sulamisen j\u00e4lkeen, vaikka juoksutukset ovat lopputalven ja kev\u00e4\u00e4n ajan olleet s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyluvan mahdollistamissa minimirajoissa. Kes\u00e4ajan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn tavoitevy\u00f6hykkeen alarajalle on nousumatkaa noin 20 cm. Ison j\u00e4rven vedenpinnan muutokset ovat hitaita, joten vedenpinnan nouseminen tavanomaiselle kes\u00e4tasolle ei n\u00e4yt\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, vaan vaatisi eritt\u00e4in runsaita sateita. Lappaj\u00e4rven vedenpinta saattaakin j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Selv\u00e4sti pienikokoisempien Alaj\u00e4rven ja Evij\u00e4rven pinnat ovat ajankohdalle normaalilla tasolla.\u00a0<\/p>\n
Lapuanjoen vesist\u00f6alueella s\u00e4\u00e4nn\u00f6stellyist\u00e4 j\u00e4rvist\u00e4 muun muassa Kuortaneenj\u00e4rvell\u00e4, Hirvij\u00e4rvell\u00e4 ja Varpulan tekoj\u00e4rvell\u00e4, K\u00e4tk\u00e4nj\u00e4rvell\u00e4, Ponnenj\u00e4rvell\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4osassa Nurmonjoen latvaj\u00e4rvi\u00e4 kev\u00e4ttulvakorkeudet j\u00e4iv\u00e4t saavuttamatta lumien sulaessa. J\u00e4rvet ovat nyt tavanomaisella kes\u00e4tasolla, mutta laskevat kes\u00e4\u00e4n menness\u00e4, jollei saada selv\u00e4sti tavanomaista runsaampia sateita. Kuorasj\u00e4rven vedenpinta on viel\u00e4 noin 15 cm kes\u00e4aikaista s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn yl\u00e4rajaa alempana.<\/p>\n
Kyr\u00f6njoella Kalaj\u00e4rven, Kyrk\u00f6sj\u00e4rven, Liikapuron ja Pitk\u00e4m\u00f6n tekoj\u00e4rvien vedenpinnat ovat nousseet l\u00e4helle tavanomaisia kes\u00e4tasoja. My\u00f6s Sein\u00e4j\u00e4rven pinta nousi normaalille kes\u00e4tasolle jo maaliskuun lopussa.<\/p>\n
Perhonjoella Patanan tekoj\u00e4rven vedenpinta on noin puoli metri\u00e4 ja Venetjoen tekoj\u00e4rven vedenpinta noin 15 cm tavanomaista kes\u00e4vedenpintaa alempana. Vissaveden tekoj\u00e4rven, Perhonjoen keskiosan j\u00e4rviryhm\u00e4n ja Halsuanj\u00e4rven pinnat ovat tavanomaisella kes\u00e4tasolla.<\/p>\n
My\u00f6s Pirkanmaalla, Kanta-H\u00e4meess\u00e4, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa l\u00e4hikuukaudet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuivilta. Lunta oli v\u00e4h\u00e4n, ja kev\u00e4t on ollut sek\u00e4 aikainen ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4sateinen. Vedenpinnat ovat k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 laskuun poikkeuksellisen aikaisin.\u00a0Rannikon l\u00e4heisyydess\u00e4 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tilanne on jonkin verran sis\u00e4maata parempi hieman suurempien sadem\u00e4\u00e4rien ansiosta. Varsinais-Suomen v\u00e4h\u00e4j\u00e4rvisten rannikkojokien virtaamat ovat kuitenkin pienenem\u00e4ss\u00e4 tavanomaiselle kes\u00e4tasolle noin kuukautta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 aikaisemmin.<\/p>\n
Pirkanmaan ja Kanta-H\u00e4meen isommat luonnontilaiset j\u00e4rvet j\u00e4iv\u00e4t tavanomaisista kev\u00e4ttulvalukemista. Kanta-H\u00e4meess\u00e4 esimerkiksi Tammelan Liesj\u00e4rvi j\u00e4i noin 40 cm tavanomaista kev\u00e4ttulvaa alemmas ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stellyt j\u00e4rvet on saatu kes\u00e4korkeuksiin Lopen Loppij\u00e4rve\u00e4 ja Tammelan Pyh\u00e4j\u00e4rve\u00e4 lukuun ottamatta. Pirkanmaalla suurista luonnontilaisista j\u00e4rvist\u00e4 etenkin Tarjanteen ja Kukkian pinnat voivat laskea jopa poikkeuksellisen alas.<\/p>\n
\u00a0Aluehallintouudistuksessa Pohjanmaan, Etel\u00e4-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-H\u00e4meen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien vesitalousteht\u00e4v\u00e4t keskitettiin Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen.<\/em><\/p>\n Kuva: Lappaj\u00e4rven vedenpinta on poikkeuksellisen matalalla. Lappaj\u00e4rven Lehtiniemess\u00e4 j\u00e4\u00e4t ovat viel\u00e4 paikoillaan, vaikka j\u00e4rvi on jo p\u00e4\u00e4osin j\u00e4\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" L\u00e4ntisen Suomen j\u00e4rvien vedenkorkeudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti ensi kes\u00e4n\u00e4 tavallista alemmaksi, mik\u00e4li loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 ja alkukes\u00e4st\u00e4 ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 lumim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja kev\u00e4ttalven sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10147,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10146","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10146"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10148,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10146\/revisions\/10148"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10147"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10146"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}